Krominitraatti
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Krominitraatti | |
|---|---|
 |
|
6(NO3)3(aq)3.jpg) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Cr(NO3)3 |
| Moolimassa | 238,03 |
| Ulkomuoto | Vihreä tai violetti kiteinen aine |
| Sulamispiste | 66,3 °C (nonahydraatti)[1] |
| Tiheys | 1,8 g/cm3 (nonahydraatti)[1] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Krominitraatti (Cr(NO3)3) on kromi- ja nitraatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttien valmistukseen ja tekstiilien värjäyksessä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa krominitraatti on kidevedettömänä vihreää kiteistä ainetta. Yhdisteestä tunnetaan useita kidevedellisiä muotoja esimerkiksi nonahydraatti (Cr(NO3)3·9H2O), joka on väriltään violettia. Krominitraatti liukenee veteen ja myös etanoliin. Aine on voimakas hapetin.[2][3][4][5]
Krominitraattia valmistetaan liuottamalla kromi(III)oksidia typpihappoon. Toinen tapa on pelkistää kromihappoa metanolilla typpihappoliuoksessa.[2][3][4]
- Cr2O3 + 6 HNO3 → 2 Cr(NO3)3 + 3 H2O
Krominitraattia käytetään katalyyttien valmistukseen, tekstiilien värjäyksessä peittana ja korroosioestoaineena.[2][3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–59. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c Billie J. Page, Gary W. Loar: Chromium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.
- ↑ a b c Gerd Anger, Jost Halstenberg, Klaus Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 224. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Toxic and Hazardous Chemicals and Carcinogens, s. 712. William Andrew, 2017. ISBN 9780323389686. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.12.2021). (englanniksi)