Kristiina Kouros
Kristiina Kouros (o.s. Huuskonen[1], s. 19. marraskuuta 1966) on suomalainen ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen tohtori.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kouros toimi Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä 2000–2012, asiantuntijana ja johtajana Ihmisoikeuskeskuksessa vuosien 2012-2019 välillä, sekä asiantuntijana ja esittelijänä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vuosina 2019-2022. Vuodesta 2022 lähtien hän on toiminut KPMG:n Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan (EMA) alueen vastuullisuustyön keskuksen ihmisoikeuspalveluiden vetäjänä . Aiemmin hän on toiminut myös vapaana toimittajana, yrittäjänä sekä oikeustieteen opettajana[1][2][3]
Kouros on toiminut useissa luottamistehtävissä, muun muassa varapuheenjohtajana ihmisoikeusjärjestön kansainvälisessä liitossa (Fédération Internationale pour les Droit Humaine, FIDH [4] varapuheenjohtajana ulkoministeriön asettamassa Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa[5] ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä (KIOS).[6] Ulkopoliittisen instituutin (Upi) neuvottelukunnassa hän toimi eduskunnan kansliatoimikunnan nimeämänä jäsenenä vuosina 2013-2017[7] ja hallituksen jäsenenä Anders Chydenius -säätiössä vuodesta 2001 alkaen.[8]
Kouros on kirjoittanut ihmisoikeuksista artikkeleita ja toimittanut teoksia. Kouros on toiminut vuosina 2000-2012 myös Ihmisoikeusraportti-lehden vastaavana päätoimittajana, Savon Sanomien kolumnistina vuosina 1999-2012[9] ja Lakimiesuutiset -lehden vakituisena avustajana ja toimitusneuvoston jäsenenä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina.
Kouros oli vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ehdokkaana sitoutumattomana Vihreiden listalla ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän oli kokoomuksen ehdokkaana. Sittemmin hän on ilmoittanut olevansa poliittisesti sitoutumaton.
Kristiina Kouroksen tiestä ihmisoikeuksien pariin on tehty radio-ohjelma Ylen kuusi kuvaa -ohjelmasarjaan.[10]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristiina Kourosin aviomies on lääkäri, kirjailija ja elokuvaohjaaja Alexis Kouros.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamisesta niiden edistämiseen - Tutkimus perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä erityisesti kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävänä (väitöskirja Helsinki 2021)
- Ihmisoikeudet yritystoiminnassa, Kristiina Kouros ja Kristiina Vainio, teoksessa Koivurova, Pirjatanniemi (toim.). Ihmisoikeuksien käsikirja, Tietosanoma 2014.[11]
- (toim.): Iloisen talon kellareissa. Into-pamfletti 45. Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0617-1.
- Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhelainsäädäntöön ja perhearvoihin teoksessa Martikainen, Sakaranaho & Juntunen (toim.) Kenen islam? Suomen muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa, 2008[12]
- Kristiina Kouros ja Susan Villa (toim.) Ihmisoikeudet ja islam. Like 2004. ISBN: 952-471-435-3[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Maippi Tapanainen: Kristiina Kouros Maailman Kuvalehti. 2004. Viitattu 30.7.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.ihmisoikeusliitto.fi/index.php/etusivu/56-ajankohtaista/239-kristiina-kouros-siirtyy-ihmisoikeuskeskukseen 25.4.2012. Ihmisoikeusliitto. Viitattu 30.7.2013.
- ↑ Mikä ihmisoikeuskeskus? Ihmisoikeuskeskus. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 30.7.2013.
- ↑ Kristiina Kouros ihmisoikeus- järjestöjen johtotehtäviin
- ↑ Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta perustettu
- ↑ Oletko kehityksen kumppani vai salarakas? Kolumni (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös 2013
- ↑ Anders Chydenius-säätiö[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kristiina-Kouros-kirjoitti-viimeisen-kolumninsa/288887
- ↑ https://areena.yle.fi/1-3172088
- ↑ https://www.booky.fi/tuote/timo_koivurova/ihmisoikeuksien_kasikirja/9789518853636
- ↑ https://www.booky.fi/tuote/martikainen_tuomas/islam_suomessa_muslimit_arjessa_mediassa_ja/9789522220271
- ↑ https://like.fi/kirjat/ihmisoikeudet-ja-islam/