Kristiina Kouros

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kristiina Kouros (o.s. Huuskonen[1], s. 19. marraskuuta 1966) on suomalainen ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi. Hän on toiminut Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä 2000–2012 ja sen jälkeen asiantuntijana Ihmisoikeuskeskuksessa. Aiemmin hän on toiminut myös vapaana toimittajana, yrittäjänä sekä oikeustieteen opettajana[1][2][3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouros on toiminut useissa luottamistehtävissä, muun muassa varapuheenjohtajana ihmisoikeusjärjestön kansainvälisessä liitossa (Fédération Internationale pour les Droit Humaine, FIDH [4] varapuheenjohtajana ulkoministeriön asettamassa Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa[5] ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä (KIOS).[6] Ulkopoliittisen instituutin (Upi) neuvottelukunnassa hän toimi eduskunnan kansliatoimikunnan nimeämänä jäsenenä vuosina 2013-2017[7] ja hallituksen jäsenenä Anders Chydenius -säätiössä vuodesta 2001 alkaen.[8]

Kouros on kirjoittanut ihmisoikeuksista artikkeleita ja toimittanut teoksia. Kouros on toiminut vuosina 2000-2012 myös Ihmisoikeusraportti-lehden vastaavana päätoimittajana, Savon Sanomien kolumnistina vuosina 1999-2012[9] ja Lakimiesuutiset -lehden vakituisena avustajana ja toimitusneuvoston jäsenenä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina.

Kouros oli vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ehdokkaana sitoutumattomana Vihreiden listalla ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän oli kokoomuksen ehdokkaana.

Kristiina Kouroksen tiestä ihmisoikeuksien pariin on tehty radio-ohjelma Ylen kuusi kuvaa -ohjelmasarjaan.[10]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristiina Kourosin aviomies on lääkäri, kirjailija ja elokuvaohjaaja Alexis Kouros.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisoikeudet yritystoiminnassa, Kristiina Kouros ja Kristiina Vainio, teoksessa Koivurova, Pirjatanniemi (toim.). Ihmisoikeuksien käsikirja, Tietosanoma 2014.[11]
  • (toim.): Iloisen talon kellareissa. Into-pamfletti 45. Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0617-1.
  • Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhelainsäädäntöön ja perhearvoihin teoksessa Martikainen, Sakaranaho & Juntunen (toim.) Kenen islam? Suomen muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa, 2008[12]
  • Kristiina Kouros ja Susan Villa (toim.) Ihmisoikeudet ja islam. Like 2004. ISBN: 952-471-435-3[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.