Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa
| Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa |
| Tekijä | Robert Wilhelm Ekman |
| Valmistumisvuosi | |
| Taiteenlaji | Genretaide |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 75,00 cm |
| Leveys | 105,00 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum, Suomi |
| Koordinaatit | 60°10′18″N 24°56′13″E / 60.17169°N 24.93689°E |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa on Robert Wilhelm Ekmanin (1808–1873) öljyvärein kankaalle vuonna 1868 maalaama teos (75 cm × 105 cm). Maalaus ostettiin Ateneumin kokoelmiin seuraavana vuonna 1869.
Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalauksessa kannelta soittavan Kreeta Haapasalon ympärille on kokoontunut joukko ihmisiä, jotka kuuntelevat hartaana soittoa. Kuulijoina on muun muassa talon emäntä, nuoria naisia lapsineen, verkkoa paikkaava kalastaja ja seinään nojaava piippua poltteleva sotilas. Ympäristönä on talonpoikaistupa, jossa näkyy heidän arkielämän askareisiin liittyviä tamineitaan ja jonka seinällä on muun muassa Aleksanteri I:tä kuvaava painokuva. Esitys tapahtuu ikkunasta tulevassa päivänvalossa. Teoksessa kuvastuu ihanteellinen näkemys suomalaisesta kansasta ja sen sivistyksellisistä arvoista.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalauksen soittaja Kreeta Haapasalo oli tunnettu kansanmuusikko, joka 1860-luvun katovuosina elätti perhettään kiertelevänä kanteleensoittajana ja runonlaulajana. Suureen suosioon hänet nosti tuonaikaisen sivistyneistön suuri kiinnostus Suomen kansan juuria kohtaan. Kreta Haapasalo nähtiin tuolloin muinaisen kalevalaisen perinteen ilmentymänä ja tulkkina, jonka kautta oli mahdollisuus saada kosketus aitoon suomalaisuuteen.
Myös maalauksen taiteilija R. W. Ekman oli noita alkuperäisestä suomalaisuudesta kiinnostuneita henkilöitä. Ekman oli saanut koulutuksensa Tukholman taideakatemiassa, ja hänen tuotantoaan leimasi yleisestikin sammumaton kiinnostus Suomen kansan historiallisiin vaiheisiin ja kansanelämään. Kansanelämää kuvaavat maalaukset saivat myönteisen vastaanoton. Hän palasi pysyvästi Suomeen Italian- ja Ranskan-matkojensa jälkeen vuonna 1845 ja hän toimi seuraavana vuonna perustetun Turun piirustuskoulun opettajana kuolemaansa saakka. Toteuttamatta häneltä jäi suuri haaveensa Kalevalan kuvitus.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olavinen, Anja: Robert Wilhelm Ekman: Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa, s. 17. Ateneum-opas. Toimittanut Timo Huusko. 2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kreeta Haapasalo soittaa kannalta talonpoikaistuvassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Teos Suomen Kansallisgallerian kokoelmissa.
- Kreeta Haapasalo soittaa kannelta (1957). (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen kansallisgallerian kokoelmissa.