Kreenholmin tehdas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krenholmin tehdas vuonna 2009

Kreenholmin tehdas (virolaisittain Kreenholmi Manufaktuur) sijaitsee Narvanjoen saarella. Se perustettiin vuonna 1857.[1] Tehtaan perustajana toimi saksalainen puuvillakauppias Ludwig Knoop.[2] Tehdas sai energiansa joen koskessa toimivasta vesiturbiinista. Tehdasmiljöö muodosti arkkitehtoonisesti kokonaisuuden, johon kuuluivat tehdas, sairaala, työläisten kasarmit, johtajien talot ja Kreenholmin puisto. Rakennukset on rakennettu punaisista tiilistä, vaikuttaen olennaisesti alueen ilmeeseen. Kreenholmin tehdas on ollut historiansa aikana osa niin Venäjän keisarivallan kuin Neuvostoliiton teollisuutta. Suurin henkilöstömäärä 10 459 saavutettiin vuonna 1913.[3][4] Neuvostostovallan sortumisen ja Viron uuden itsenäistymisen seurauksena yritys yksityistettin vuonna 1994, mutta vuonna 2010 yritys ajautui konkurssiin. Tämä jälkeen tekstiiliteollisuus Kreenholmissa on ollut pienimuotoisempaa.

Tehtaan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarivallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaan toiminta laajeni nopeasti niin, että vuonna 1872 tehtaalla työskenteli 4 500 työläistä eli tehdas oli Venäjän keisarikunnan suurin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa vuonna 1913 työläisten ja toimihenkilöiden määrä kohosi 10 459 henkeen.[3][5]

Kreenholmi oli 1800-luvun lopulla maailman suurimpia tekstiiliteollisuusyrityksiä. Teollista kasvua edesauttoi vuonna 1870 rakennettu Baltian rautatie eli Pietari-Narva-Tallinna. Tehdas oli ajalle tyypillisesti kokonaisvaltainen eli yrityksellä oli tehdaskiinteistöjen lisäksi oma leipomo, saha, tiilitehdas. Vuonna 1889 Kreenholmin teollisuusalueelle rakennettiin myös oma sisäinen puhelinverkko.

Tehdas valmisti puolivalmisteita eli kankaita, jotka käsiteltiin edelleen Venäjälle ennen lopputuotteiksi tekoa.

Viron itsenäisyyden aika 1918–1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron itsenäistyminen katkaisi yhteydet Venäjän markkinoihin ja niin tehtaan työntekijämäärä putosi vuonna 1921 4000 työläiseen. Tehtaan tuotantokoneisto oli ajankohtaan ja markkinamahdollisuuksiin nähden sopimaton, joten Kreenholmi koki suuria muutoksia toiminnassaan 1920-luvulla. Yritys joutui avaamaan vientikonttoreita uusien markkinoiden saamiseksi Länsi-Euroopan suurkaupunkeihin, kuten Osloon, Berliiniin ja Lontooseen.

Tehtaan päätuotteita olivat tällöin erilaiset langat ja kankaat, joilla Kreenholmi sai toimintansa kannattavaksi. Vuonna 1939 palveluksessa oli 2 736 henkeä.[4]

Neuvostovallan aika 1940–1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 tapahtuneen Neuvostoliittoon liittämisen seurauksena Kreenholmin tehdas kansallistettiin ja liitettiin osaksi Neuvostoliiton suunnitelmataloutta. Tehtaan virallinen nimi oli silloin V.I.Leninille nimetty "Kreenholmi Manufaktuur".

Tehdas koki ankaraa tuhoa toisen maailmansodan aikana. Erityisesti vuoden 1944 taistelut vaurioittivat Kreenholmin tehdasaluetta. Ensimmäiset koneet saatiin käyntiin heinäkuussa 1945 eli vajaa vuosi sotatoimien päättymisestä Narvan alueella. Kreenholmi oli kuitenkin ensimmäisiä Neuvosto-Viron jälleenrakennuskohteita Neuvostoliiton sodanjälkeisessä viisivuotissuunnitelmassa. Puuvillaraaka-aine toimitettiin tehtaalle Neuvostoliiton Keski-Aasian puuvilla-alueilta. Uusi työvoima tuli muualta Neuvostoliitosta, joten Kreenholmin teollisen toiminnan laajeneminen toimi yhtenä Narvan vahvan venäläistämisen välineenä. Narvasta tuli tämän kehityksen seurauksena täysin venäjänkielinen Neuvosto-Viron kaupunki.

Kreenholmilla oli keskeinen rooli Neuvostoliiton suunnitelmataloudessa. Tuotantoa kasvatettiin kaiken aikaa niin, että Neuvostovallan aikana tehtaan tuotanto ja työntekijämäärä laajeni. Huippuvuotena 1970 henkilöstön määrä kohosi 9 617:een ja vuonna 1987 palveluksessa oli vielä 8 246 henkeä.[4] Toki autiomaatiotakin pyrittiin hyödyntämään. Niinpä vuonna 1972 tehdas sai ensimmäisen automatisoidun kudontalinjan.

Ajalle tyypillisenä ilmiönä oli myös tehtaan vahva taloudellinen tuki paikalliselle kulttuuri- ja urheilutoiminnalle. Niinpä Kreenholm Narva olikin neuvostovallan aikana merkittävä neuvosto-virolainen jääkiekkoseura.

Uusi itsenäisyys ja yksityistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostovallan kaatumisen ja Viron uuden itsenäisyyden aikana tuotanto romahti nopeasti. Puuvillaraaka-aineen hankinta siirtyi romahtaneesta Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. Kauppaa käytiin näin olleen vaihdettavalla valuutalla, joka oli aivan uutta aiempaan nähden. Tehdas toimi 1990-luvun alussa lähinnä kansainvälisten tekstiiliyritysten halpatuotantoon perustuvana tuotantoyksikkönä. Vuonna 1992 yritys avasi uuden tehtaan, jonka keskeisimpiä tuotteita olivat mm. vuodevaatteet, pöytäliinat, verhot, pyyhkeet, kylpytakit.

Vuonna 1994 tehdas yksityistettiin niin, että osaomistajaksi tuli alan ruotsalainen toimija Borås Wäferi AB. Vuoteen 1998 mennessä ruotsalaisyritys omisti koko tehtaan. Tässä vaiheessa tehtaalle pyrittiin luomaan omaa tavaramerkkiä. Lisäksi yritys organisoitiin erillisiksi tulosyksiköiksi. Yrityksen toimintaa ja työntekijämäärää vähennettiin niin, että vuonna 2002 Kreenholmilla työskenteli kaikkiaan 4 900 työntekijää. Päämarkkina-alueeksi muodostui EU, jonne myynnistä meni noin puolet ja Yhdysvaltoihin n. 25 %.

Aasialaisten tullessa tekstiileineen EU-alueelle Kreenholmin asema heikkeni. Kilpailukyky aasialaisiin oli vaikea massatuotteillea, joten Kreenholmikin oli suuntauduttava korkeampaa jalostusarvoa vaativiin tuotteisiin. Tämän suunnan tukemiseksi vuonna 2007 Kreenholmissa avattiin uusi tehdasyksikkö. Työntekijämäärä oli pudonnut siinä vaiheessa 3 300:aan.

Vuonna 2007 noin viidennes tuotannosta myytiin Suomeen. Tehdas oli Marimekon alihankkija. Epäilyt lapsityövoimalla tuotetun puuvillan käytöstä saivat Marimekon lakkauttamaan tilauksensa.[6]

Kreenholmin asema osana Borås Wäferi AB:ta heikkeni niin, että lokakuussa 2010 yritys ajautui konkurssiin.[7] Loppuvaiheessa lomautettuja työntekijöitä oli 540. Konkurssin seurauksena Kreenholmin entiselle teollisuusalueelle on syntymässä nyt muutakin kuin teollista toimintaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Narva Yle. Viitattu 9.6.2014.
  2. Narva kosk kohiseb rangelt valvatud uudistajatele 2011. Pärnun Postmees. Viitattu 9.6.2014.
  3. a b Eesti Entsüklopeedia IV, s. 1155. Tartto: Kirjastus Loodus, 1934.
  4. a b c Eesti Entsüklopeedia 5, s. 134. Tallinna: Kirjastus Valgus, 1990.
  5. Kreenholmin alue ja Kreenholmin tehdas Visit Estonia. Viitattu 9.6.2014.
  6. Marimekon virolaisalihankkija katkaisi puuvillaostot Uzbekistanista 2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.6.2014.
  7. Marimekon alihankkija nurin Virossa 2010. Kauppalehti. Viitattu 9.6.2014.