Krates (komediakirjailija)
| Krates | |
|---|---|
| Κράτης | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luvun eaa. alku? Ateena |
| Kuollut | ennen 424 eaa. |
| Ammatti | näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Aikakausi | antiikki |
| Tyylilajit | komedia |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Krates (m.kreik. Κράτης, Kratēs, lat. Crates; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa. Hän oli kotoisin Ateenasta.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Krates oli Kratinoksen nuorempi aikalainen ja toimi päänäyttelijänä tämän komedioissa ennen kuin ryhtyi itsekin komediakirjailijaksi. Hänen varsinainen toimintansa alkoi noin 82. olympiadin aikaan eli noin vuonna 449/448 eaa. Aristofanes puhuu Ritareissa hänestä tavalla, joka antaa ymmärtää hänen olleen kuollut näytelmän esitysaikaan 88. olympiadin neljäntenä vuonna eli 424 eaa.[1][2][3]
Sudassa mainitaan kaksi samannimistä komediakirjailijaa, mutta tätä pidetään virheenä.[1]
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aristoteleen mukaan Krates oli ensimmäinen, joka hylkäsi attikalaisessa komediassa jambisen muodon ja alkoi käsitellä yleisiä aiheita ja kehittää näytelmiin juonia.[1][4] Tämä tarkoittanee sitä, että sen sijaan, että hänen näytelmänsä olisivat keskittyneet yksinkertaiseen henkilöön menevään pilkantekoon, hänen näytelmiensä hahmot olivat yleisempiä. Tämä näkyy myös hänen tunnettujen näytelmiensä nimistä.[1]
Krateen käyttämä kieli on yksinkertaista ja eleganttia, ja siinä on vain vähän erikoisia sanoja ja sanamuodostelmia. Hän käytti erityisesti spondeesäkeitä, jotka päättyivät anapestiseen tetrametriin.[1] Eräs Krateen näytelmille yleinen aihe oli juopottelu ja riehakas ilonpito.[1][3] Hän oli ensimmäinen attikalainen komediakirjailija, joka huvitti yleisöään laittamalla näyttelijät esittämään juopuneita, minkä oli aiemmin tehnyt lähinnä Epikharmos sisilialaisessa komediassa.[1][5] Krateen näytelmien esimerkkiä noudattivat Aristofanes ja monet muut myöhemmät komediakirjailijat, ja erityisesti uuden komedian kirjailijat.[1][6]
Krateen näytelmät eivät ole säilyneet nykyaikaan, mutta niistä tunnetaan joitakin katkelmia. Hänen aidoiksi näytelmikseen nimetään seuraavat kahdeksan:[1]
- Heerokset (Ἥρωες, Hērōes)
- Lamia (Λάμια)
- Leikit (Παιδιαί, Paidiai)
- Naapurit (Γείτονες, Geitones)
- Puhujat (Ῥήτορες, Rhētores)
- Rohkeat teot (Τόλμαι, Tolmai)
- Samoslaiset (Σάμιοι, Samioi)
- Villipedot (Θηρία, Thēria)
Lisäksi hänen nimiinsä on joskus laitettu myös seuraavat kuusi näytelmää, mutta niiden arvellaan olevan epäperäisiä:[1]
- Aarre (Θησαυρός, Thēsauros)
- Dionysos (Διόνυσος)
- Kahleissa olevat (Πεδῆται, Pedētai)
- Linnut (Ὄρνιθες, Ornithes)
- Metoikit (Μέτοικοι, Metoikoi)
- Saituri (Φιλάργυρος, Filargyros)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Crates (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 4.23.
- ↑ a b Aristofanes: Ritarit 536–540.
- ↑ Aristoteles: Runousoppi 5, 1449b6–9.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai X, 429a.
- ↑ Dion Khrysostomos: Puheet (Orat.) 32, 391b.