Koulubussi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltalainen keltainen koulubussi
Koulubussi Brasiliassa.

Koulubussi on linja-auto, jota käytetään koulukuljetuksiin. Ensimmäinen koulubussi oli hevoskäyttöinen; sen esitteli George Shillibeer vuonna 1827 Lontoossa. Se oli suunniteltu 25 oppilaan kuljettamiseen. Sen jälkeen koulubussit ovat kehittyneet muiden linja-autojen tapaan. Koulubusseja käytetään ympäri maailman, mutta joka maassa palvelu ei ole valtion kustantama.

Suomessa koulukyydin saavat oppilaat, joiden koulumatka on pitempi kuin viisi kilometriä tai joiden koulumatka on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen (Perusopetuslaki 32 §).

Aina koulukyyteihin ei käytetä erityistä koulubussia vaan tavanomaista linja-autoa tai taksia. Pelkästään koululaiskuljetuksessa olevan linja-auton edessä ja takana on oltava tunnus Koulukyyti/Skolskjuts. Taksin katolla on vastaavasti oltava kolmionmuotoinen tunnus. Koululaisia kuljettavan taksin ja linja-auton suurin sallittu ajonopeus on 80 km/h.lähde?

Eräissä maissa, kuten Yhdysvalloissa koulubussit ovat keltaisia, jotta ne erottuisivat muusta liikenteestä. Koulukyyditystä pidetään riskialttiina tapahtumana, jolloin myös koulubussin ulkonäkö ja varustelu ovat turvallisuustekijöitä. Yhdysvaltalaiset koulubussit ovat erikoisajoneuvoja, joita ei juuri muussa käytössä näe. Täysikokoiset koulubussit sisältävät 59-90 istumapaikkaa.[1]

Linja-autojen käyttö koulukuljetuksiin Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei ole ollut käytössä varsinaisia koulubusseja, vaan koululaisten kuljetukset on suoritettu tavallisilla linja-autoilla, pikkubusseilla ja takseilla. Koulukyyditysten tarve kasvoi voimakkaasti 1950- ja 1960-luvuilla. Kuntiin perustettiin keski- ja kansalaiskouluja, pieniä maaseutukouluja suljettiin ja koulupiirejä yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin koulumatkat pitenivät usein jopa moniin kymmeniin kilometreihin.[2] Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ohjeiden mukaan linja-autossa oli sallittua kuljettaa enemmän koululaisia kuin siinä oli rekisteröityjä matkustajapaikkoja. Tämä mahdollisuus poistui lopullisesti vuonna 2006, jolloin turvavöiden käyttövelvollisuus laajennettiin koskemaan myös linja-autoja.[3] Varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla liikennöitsijät käyttivät koululaiskuljetuksissa usein vanhempaa kalustoaan, koska ajomatkat olivat suhteellisen lyhyitä ja autoille oli vaikeaa järjestää jatkuvaa ajoa. Kun 2000-luvulla maaltamuutto on jälleen kiihtynyt, täysikokoisten linja-autojen käyttö koululaiskuljetuksissa – lukuun ottamatta tilausajoja – on voimakkaasti vähentynyt.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Levä (toim.), 2009, s. 71.
  2. Kimmo Levä (toim.): Koulutiellä: Mobilia-vuosikirja 2009, s. 68–69. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2009.
  3. Levä (toim.), 2009, s. 71–76.
  4. Levä (toim.), 2009, s. 69.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä autoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.