Kotkan kirkko
| Kotkan kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kirkkokatu 26, Kotka |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kotka–Kymin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1898 |
| Suunnittelija | Josef Stenbäck |
| Materiaali | punatiili |
| Istumapaikkoja | 1 560 |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Kotkan kirkko on vuosina 1897–1898 rakennettu punatiilikirkko Kotkan keskustassa Kotkansaarella. Rakennus kuuluu Kotka–Kymin seurakunnan tiloihin.[1]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotkan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, joka edustaa uusgoottilaista tyyliä. Suunnittelija on kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka käsialaa on ulkoisesti lähes samanlainen Mikkelin tuomiokirkko, joka on kuitenkin pitkäkirkko ilman poikittaistilaa. Sisätilat niissä ovat kuitenkin erilaiset. Kotkan kirkon sisätilaa hallitsee pilareiden kannattama lehterikerros.[2] Pilarit jakavat salin kolmeen laivaan. Salissa on noin 1 500 istumapaikkaa. Kuorissa on lasimaalausikkunat ja kirkon sivuilla kuusimetriset yli 2 000 lasinpalasta kootut ruusuikkunat, joista toisen keskusaiheena on Jumalan Karitsa, Agnus Dei. Toisessa on keskiössä pelikaani. Kirkon 54 metriä korkeassa tornissa[3] on aikaa näyttävä kello. Kirkkoa ympäröi puistomainen tontti, jolla sijaitsee viime sotien sankarihauta-alue.[2]
Esineistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkossa on 44-äänikertaiset Martti Porthanin urkurakentamon urut, jotka valmistuivat kirkon satavuotisjuhlaan 1998. Urut ovat barokkiurut ja niiden esikuvana on 1700-luvulla rakennetut Freibergin tuomiokirkon urut Saksassa. Pekka Halosen maalaama alttaritaulu Kuninkaitten kumarrus vuodelta 1900 kuvaa Itämaan tietäjiä Jeesus-lapsen seimen äärellä.[2] Taulussa taustalla olevalle tietäjälle Halonen on antanut omat kasvonsa.[4]
Kirkon ikkunoissa on koristeelliset lasimaalaukset, jotka on tilattu Saksasta. Kirkon valaisimet on valmistettu Stenbäckin ja Lindroth -nimisen sepän yhteistyönä. Valaisimet ovat tiettävästi ensimmäiset Suomessa valmistetut kirkkovalaisimet.[4]
Kirkossa on aikaa näyttävä tornikello. Mekaaninen kellokoneisto poistettiin käytöstä, mutta jätettiin paikalleen 1990-luvun lopussa, jolloin torniin asennettiin sähköinen kello. Se kuitenkin lakkasi toimimasta 2009, jolloin mekaaninen kello päätettiin kunnostaa. Tornikellon korjaus maksoi noin 52 000 euroa[5]. Koneisto on nyt lämpimissä tiloissa.[6] Kellon koneiston on alun perin 1898 rakentanut ruotsalainen kellomestari Linderoth.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Armon sanoja ja rakkauden tekoja (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Kotkan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Kotkan kirkko Kotkan seurakunnan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Finnica Kymenlaakso - Kotkan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yle, Kymenlaakso[vanhentunut linkki] viitattu 19.3.2012
- ↑ Yle, Kymenlaakso 2[vanhentunut linkki] viitattu 19.3.2012
- ↑ Juhani Saarinen, Kello käy jälleen Kotkan kirkon huipulla, HS 19.3.2012 s. A 8
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kotkan kirkko Wikimedia Commonsissa
