Kotikantele

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kotikantele -nimeä käytetään kanteleesta, jonka Paul Salminen (1887–1949) kehitti. Nimen alkuperästä ei ole muuta tietoa kuin että Paul Salminen käytti kanteleistaan nimityksiä koti- ja konserttikantele. Nimet eivät sinällään kerro paikasta tai tilaisuudesta, missä niillä soitetaan. Alun perin on ollut ajatus, että kotikanteleella voidaan soittotaitoa kehittää tiettyyn pisteeseen saakka ja taidon karttuessa sitten siirrytään konserttikanteleen soittoon. Tämä pätee myös nykyään ja ajatusmalli on edelleen käytössä. Nimet kuvaavat niiden pohjimmaista käyttötarkoitusta mutta konserttitilaisuuksia järjestetään myös kotikanteleilla.

Ero koti- ja konserttikanteleen välillä on siinä, että kotikanteleesta puuttuu sävelvaihtokoneisto, joka puolestaan on konserttikanteleessa. Kotikanteleessa on kolme kielikohtaista sävelvaihtajaa, mikä lisää jonkin verran sen soittamisen mahdollisuuksia. Kotikanteleeseen on mahdollisuus lisätä sävelvaihtajia tämänkin jälkeen, mutta koskaan sillä ei päästä konserttikanteleen tasolle. Koti- ja konserttikanteleen muoto ja koko ovat kutakuinkin samat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Annikki Smolander-Hauvonen: Paul Salminen - suomalaisen konserttikanteleen ja soittotekniikan kehittäjä, Sibelius-Akatemia, 1998, Studia Musica 9, Gummerus kirjapaino Oy ISBN 952-9658-48-6

  • Annikki Smolander-Hauvonen, (teoksessa Paul Salminen - suomalaisen konserttikanteleen ja soittotekniikan kehittäjä), Studia Musica 9, s. 51 - 52