Kote Mardžanišvili
Konstantine "Kote" Mardžanišvili (georg. კონსტანტინე [კოტე] მარჯანიშვილი, 9. kesäkuuta (J: 28. toukokuuta) 1872 – 17. huhtikuuta 1933), tunnettu myös venäläisellä nimellä Konstantin Aleksandrovitš Mardžanov (ven. Константин Александрович Марджанов), oli georgialainen teatteriohjaaja, jolla oli merkittävä vaikutus Georgian, Venäjän ja Neuvostoliiton teatteriin ennen vallankumousta ja sen jälkeen.[1] Hän oli yksi Georgian arvostetuimmista ja ammattitaitoisimmista ohjaajista ja hänet tunnettiin erityisesti ylenpalttisista ja suurisuuntaisista teatteriesityksistään.[2]
Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mardžanišvili syntyi hyvin toimeen tulevaan upseerin perheeseen Qvarelissa itäisessä Georgiassa, joka kuului tuolloin Venäjän keisarikunnan Tiflisin kuvernementtiin. Näyteltyään ja työskenneltyään ohjaajana synnyinmaassaan vuosina 1893–1909 hän lähti Venäjälle ja venäläisti sukunimensä muotoon Mardžanov.
Hän työskenteli venäläisissä maakuntateattereissa ensin näyttelijänä ja myöhemmin ohjaajana, kunnes hän pääsi moskovalaiseen Nezlobin-seurueeseen vuonna 1906 ja perusti myöhemmin yhdessä Aleksander Južinin kanssa Georgian draamastudion. Hän sai pian mainetta yhtenä tunnetun venäläisen näyttelijän ja ohjaajan Konstantin Stanislavskin (1863–1938) koulutetuimmista seuraajista. Ohjaajana Mardžanišvilin käyttämä päätekniikka oli johdattaa näyttelijää löytämään vaistomainen polku "ulkoisen totuuden" havaitsemiseksi.[1] Vuonna 1910 Stanislavski tunnusti itsekin hänen monipuolisuutensa ja kutsui hänet samanaikaisesti Edward Gordon Craigin kanssa ohjaamaan Moskovan taiteelliseen teatteriin. Siellä hän esitti Hamsunin ja Ibsenin näytelmiä ja avusti Vladimir Nemirovitš-Dantšenkon Karamazovin veljekset -näytelmän ohjauksessa (1910) ja Craigin Hamlet-ohjauksessa (1911).[3] Craigin tyylitelty tapa käyttää ohjauksessaan nukkeja kiehtoi Mardžanišvilia, ja hän palasi väliaikaisesti Georgiaan tuottamaan Kuningas Oidipuksen samassa hengessä. Vuonna 1913 hänen välinsä Stanislavskiin katkesivat, sillä hänellä oli vasemmistosympatioita ja hän oli kiinnostunut dekadentismista. Hän järjesti eklektisen "Vapaan teatterin", jossa hän esitti oopperaa, operetteja, draamaa ja pantomiimia. Yritys tunnettiin siteistään säveltäjä Sergei Rahmaninoviin ja laulaja Fjodor Šaljapinin ja georgialaistyylisistä koreografioistaan, mutta se lopetettiin vuoden aikana suureksi osaksi talousvaikeuksien vuoksi.[1] Sen jälkeen Mardžanišvili muutti Rostov-na-Donuun, jossa hän ohjasi paikallista teatteria vuosina 1914–1915.[2]
Vallankumouksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mardžanišvilin vuoden 1917 tuotanto Oscar Wilden näytelmästä Salomé oli todellinen menestys, jota esitettiin Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan myrskyisten vuosien läpi Kiovassa, Moskovassa, Pietarissa ja Tbilisissä. Mardžanišvilin samanaikaiset kokeilut juhlavilla näyttämöillä Rostov-na-Donussa (1914–1915) ja Pietarissa (1916–1917) johtivat hänet koordinoimaan "Maailmanlaajuista kommuunia kohti" -massaspektaakkelin tuotantoa vuonna 1920 (ohjaajina myös Nikolai Petrov, Sergei Radlov, Vladimir Solovjov ja Adrian Piotrovski). Vuosien ajan hän työskenteli myös elokuvien parissa (1916–1928).[3]
Vuonna 1922 Mardžanišvili palasi vastikään Neuvostoliittoon liitettyyn Georgiaan ja johti Rustaveli-teatteria Tbilisissä. Silloin myös tarmokas nuori ohjaaja Sandro Akhmeteli oli palannut Tbilisiin johtamaan nuoria näyttelijöitä neuvostovallan vastaiseen kapinaan. Miehet tekivät vaivautunutta mutta toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä. Akhmetelin lähes despoottinen johtamistapa "Durudži"-seurueessaan oli kuitenkin Mardžanišvilille liikaa. Hänen tuotannostaan oli tullut aiempaa varautuneempaa ja häntä ajoi vakaumus, jonka mukaan "elämässä on tarpeeksi kärsimystä ilman sen esittämistä näyttämöllä".[1] Vuonna 1926 hän ja osa seurueesta lähti Tbilisistä muodostaakseen kiertävän maakuntateatterin, joka käytti keskuksinaan Kutaisia ja Batumia, ja Akhmeteli sai yksin haltuunsa Rustaveli-teatterin. Uuden teatterin nimeksi tuli Toinen Georgian valtionteatteri, mutta lopulta se nimettiin Mardžanišvili-teatteriksi perustajansa mukaan vuonna 1933. Teatteri toimii yhä Tbilisissä ja jatkaa Mardžanišvilin eklektisiä ja jokseenkin konformistisia perinteitä.[1]
Myöhempinä vuosinaan Mardžanišvili toimi Moskovassa Korš-teatterissa (1931–1932), Maly-teatterissa ja Operettiteatterissa (1933). Hänen uusi ohjelmistonsa oli pääosin venäläistä ja sopeutui bolševikkien doktriineihin, ja hän saikin palkintoja Moskovan draamaolympialaisissa vuonna 1930. Neuvostoliiton lehdistöön ilmestyi kuitenkin pian uhkaavia, Mardžanišvilia vastustavia syytöksiä. Hän kuoli 17. huhtikuuta 1933 sairauteen, ennen kuin huonontuva poliittinen tilanne johti Stalinin suureen puhdistukseen, joka vei hengen Mardžanišvilin aiemmalta kumppanilta ja kilpailijalta Sandro Akhmetelilta vuonna 1937.[1]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kote Mardžanišvili Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Шабалина, Татьяна (Šabalina, Tatiyana). "Марджанов, Константин Александрович." Энциклопедия Кругосвет (Entsiklopedija Krugosvet). (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Rayfield, Donald: The Literature of Georgia: A History, s. 213–4. Routledge, 2000. ISBN 0700711635..
- ↑ a b Mikaberidze, Alexandre: Marjanishvili, Konstantine 2007. Dictionary of Georgian National Biography. Arkistoitu 14.2.2009. Viitattu 6.6.2008.
- ↑ a b Stanton, Sarah ja Banham, Martin: The Cambridge Paperback Guide to Theatre, s. 230. Cambridge University Press, 1996. ISBN 0521446546.
| ||||||||||||||
