Kosovon ja Albanian yhdistyminen

Rajatarkastuspiste Albanian ja Kosovon rajalla

Kosovon ja Albanian yhdistymisessä Albania ja Kosovo yhdistyisivät jollakin tapaa toisiinsa. Yhden version mukaan Kosovosta tulisi osa Albaniaa, jolloin Kosovo luopuisi itsenäisen valtion asemasta. Tämä vaatisi Kosovon nykyisen perustuslain muuttamista. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa Kosovo ja Albania muodostaisivat keskenään esimerkiksi valtioliiton.

Albanian pääministeri Edi Rama ja Kosovon pääministeri Albin Kurti ovat ilmoittaneet kannattavansa maidensa yhdistymistä, mikäli kansanäänestys asiasta järjestettäisi. Valtaosa Kosovon ja Albanian väestöstä kannattaa yhdistymistä. Yhdistymistä kannattavat kosovolaiset näkisivät maiden yhdistymisen ratkaisuna Kosovon hankalaan kansainväliseen asemaan. Kosovolla ei näyttäisi tällä hetkellä olevan realistisia edellytyksiä päästä osaksi Euroopan unionia (joka edellyttää maata ratkaisemaan kiistansa Serbian kanssa). Joidenkin EU- ja Nato-maiden vastustaminen tukkii Kosovon pääsyn järjestöihin niin ikään. Venäjä on estänyt veto-oikeudellaan Kosovon pääsyn Yhdistyneisiin kansakuntiin. Eräiden arvioiden mukaan Kosovon itsenäisyyden olisi tunnustanut puolet maailman maista vuoteen 2023 tultaessa. Esimerkiksi Serbia, Venäjä, Kiina sekä osa EU- ja Nato-maista ei tunnusta Kosovon itsenäistymistä. Passport indexin vuoden 2023 tietojen mukaan Kosovon passi olisi 83. vaikutusvaltaisin, joka takaa kosovolaisille viisumittoman pääsyn 14 maailman maahan. Serbian ehdotuksen mukaan Kosovo ja Serbia voisivat vaihtaa alueita siten, että Serbia saisi valtaansa serbienemmistöisen Pohjois-Kosovon ja Kosovo taas saisi osia Etelä-Serbiasta, jossa albaaniväestö on suurempaa. Euroopan unionissa erityisesti Saksa on vastustanut ehdotusta voimakkaasti. Kriitikot pelkäsivät, että aluevaihdot olisivat innostaneet separatistisia ajatuksia Bosnia ja Hertsegovinan serbitasavallassa ja herättäneet laajemminkin Suur-Serbia -aatteen henkiin.

Eräiden Kosovon ja Albanian yhdistymistä kannattavien ja Suur-Albania -aatteen puolustajien mielestä myös kaikki Balkanin alueen albaanit voisivat yhdistyä. He perustelevat näkökantojaan muun muassa Osmanien valtakunnan ajan historialla, jolloin Albania jaettiin neljään provinssiin. Toisten arvioiden mukaan Kosovon albaanit eroaisivat nykyisin merkittävästi esimerkiksi albanialaisista. Serbia on tuominnut jyrkästi puheet Kosovon ja Albanian mahdollisesta yhdistymisestä vaatien EU:ta ottamaan tuomitsevamman kannan asiaan. EU:n ulkopolitiikasta vastaavat ovat aiemmin tuominneet Albanian puheet yhdistymisestä "provokaativiseksi". Serbialaiset pitävät Kosovoa kulttuurinsa ja historiansa kannalta keskeisenä alueena. Serbinationalistit pelottelivat kansalaisiaan Suur-Albania -suunnitelmilla, joka vaikutti Jugoslavian hajoamissotiin. Jotkut pelkäävätkin, että Kosovon ja Albanian yhdistyminen ruokkisi nationalismia laajemminkin Balkanilla. Yhdistymispuheita on myös toppuuteltu vetoamalla kansainvälisiin lakeihin, jotka toisivat haasteita niin Kosovon kuin Albaniankin kansainväliselle asemalle. Monin paikoin myös uskotaan, että puheilla olisi ennemminkin tarkoitus viestiä läntisten instituutioiden suuntaan, jotta ne omalta osaltaan helpottaisivat Kosovon nykyistä tilannetta ja toisaalta edesauttaisivat myös Albanian etenemistä Euroopan unioniin ja sotilasliitto Natoon. Paikoin ajatellaan, että yhdistymishaaveet konkretisoituisivat lähinnä rajamuodollisuuksien helpottamisessa ja yhteistyön lähentämisessä.