Koskikatu (Joensuu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carelicum Joensuun torin nurkalta talvipäivänä kuvattuna.
Koskikatua Kauppakadun kulmasta länteen päin. Vasemmalla oleva entinen Oma-Avun ravintolan rakennus purettiin 2010-luvulla.
Ahjon rakennus Joensuun taidemuseon pihasta katsottuna.
Joensuun pääkirjasto valmistui vuonna 1992.

Koskikatu on itä-länsisuuntainen katu Joensuun keskustassa. Se johtaa Elielinkujan päästä, Rantakadulta Länsikadulle. Katu jatkuu Yliopistokatuna kohti Linnunlahtea ja Noljakkaa. Nimensä se on saanut sijaintinsa mukaan Pielisjoen koskista.

Kadun varren rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskikadun varrella on eteläpuolella, joelta päin alkaen:

  • Taitokortteli ja Mustosen talo (1870)
  • Tavaratalo Carlson
  • Carelicum ja entinen Pohjois-Karjalan museo Hilma, jossa toimii edelleen Mukulakatu. Rakennus valmistui Pohjois-Karjalan Säästöpankin taloksi (Esa Malmivaara, 1985), 1990-luvulla kaupunki osti sen virastoja ja vuoteen 2023 toiminutta museota varten.[1].
  • Joensuun kaupunginteatterin pienen näyttämön väistötila Carelicumin entisessä auditoriossa (2024-)[2]
  • Tanssistudio Dream
  • Kekäleen talo (1970)
  • Osuuspankin asuin- ja liiketalo (2015); ennen paikalla Oma-Avun talo (1955)[3], tunnettiin pizzeria Veronan talona.
  • pysäköintialue (Koulukadun kulma)
  • Pullapuoti
  • Joensuun kaupunginkirjasto (Tuomo Siitonen, 1992)
  • Useita asuinkerrostaloja

Koskikadun varrella on pohjoispuolella, joelta päin alkaen:

Poikkikatuja ovat joelta päin luettuna Torikatu, Kauppakatu, joka on myös kävelykatu, Kirkkokatu, Koulukatu, Kalevankatu, Merimiehenkatu ja Sepänkatu.

Toriparkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2018 avatun Toriparkin sisään- ja ulostuloväylät ovat Koskikadulla Mustosen kadun kohdalla.

Liikennevalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennevalot ovat Rantakadun, Koulukadun ja Länsikadun risteyksissä. Koulukatu on etuoikeutettu katu.

Pyörätiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadun pohjoislaidalla kulkee koko matkalla pyörätie. Eteläpuolella pyörätie on merkitty vain kahden korttelin matkalle eli Merimiehenkadun ja Länsikadun välille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joensuun kaupunki: Joensuun museoiden kävijämäärät kasvoivat vuonna 2023 Joensuun kaupunki. 3.1.2024. Viitattu 5.1.2024.
  2. Olli Sorjonen: Joensuun kaupunginteatterin pieni näyttämö muutti väistötiloihin. Karjalainen 29.2.2024, , s. 20.
  3. Vanha Joensuu Kaupunkikeskustayhdistys Virta. Arkistoitu 28.6.2019. Viitattu 7.3.2020.
  4. Kimmo Nevalainen: Näyttämö-teatteri muutti Lyseon lukion jumppasaliin, josta on muunneltu toimiva black box. Karjalainen, 18.12.2021, s. 14,15.
  5. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 13.06.2014. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.