Kose järv
| Kose järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Jõgevamaa |
| Kunnat | Mustveen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kääpa jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Kääpa jõgi |
| Laskujoki | Kääpa jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2055800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 38,1 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,32 km [1] |
| Leveys | 0,13 km [1] |
| Rantaviiva | 0,77 km [1] |
| Pinta-ala | 2,4 ha [1] |
| Valuma-alue | 282 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Kose järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kose järv (myös Kose paisjärv, Koseveski paisjärv) on Virossa Jõgevamaalla Mustveen kunnan Koseveskin kylässä sijaitseva Kääpa jõgeen padottu järviallas.[1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 320 metriä pitkä, 130 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,4 hehtaaria. Se sijaitsee Koseveskin kylän pienialaisen peltoalueen ympäröimänä. Järveä ympäröi kylän asutus ja sen padon vieressä sijaitsee suuri vesimyllyyn liittyvä rakennus. Padon ylittää pieni kylätie, mutta sen tekojärven länsipuolella menee Saaresta tuleva ja pohjoisessa Mustveelle johtavalle maantielle kulkeva paikallistie.[1][2][a]
Vesivoima, kalatie ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koseveskin vesivoimalaitos (vir. Koseveski hüdroelektrijaam) on kapasiteetiltaan 40 kilowattia eli 0,040 megawattia, joten luokitellaan minivoimalaitokseksi. Se on tyypiltään jokivoimalaitos, sillä sen patojärvi on pieni. Voimalan vuosituotanto on kuitenkin hyvin vaatimaton.[3][4]
Paikalla on ollut vesivoimaa tuottavia laitoksia kauan, mutta nykyinen vesivoimalaitos on alkanut tuottamaan sähköenergiaa vasta vuodesta 2001 alkaen. Silloin vahvistettiin patoa ja patoaltaan rantoja, uusittiin sähkögeneraattori ja vesiturbiini noin neljällä miljoonalla kroonilla.[5]
Patoaltaan luontoarvoja ei ole arvioitu tutkimuksilla. Siinä elää samoja kalalajeja kuin joessakin eli pääasiassa lahnaa ja särkeä. Kalat voivat nousta tai laskea padon ohi sen vasemmalle rannalle rakennettua kalatietä myöten. Kalatie rakennettiin vuonna 2001 [5] ja ne ovat kalaportaan muotoinen. Sitä pitkin toivotaan lahnojen, haukien, seipien ja ankeriaiden nousevan Peipsijärvestä joen keskijuoksulle kutemaan.[6]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kose järv kuuluu Kääpa jõen valuma-alueeseen, jossa Kääpa jõgi on Kullavere jõen sivu-uoma. Tekojärvi on padottu Kääpa jõgeen Koseveskin kylässä, mutta patoallas on pinta-alaltaan 2,4 hehtaaria eli hyvin pieni. Vesi virtaa altaan läpi varsin lyhyessä ajassa. Järven valuma-alueen pinta-ala on 282 neliökilometriä. Kullavere jõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Kose järv (VEE2055800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 7.10.2020. (viroksi)
- ↑ Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koseveski hüdroelektrijaam[vanhentunut linkki], veskivaramu.ee, viitattu 7.10.2020
- ↑ Eesti elektrisüsteemi tarbimisnõudluse Rahuldamiseks vajaliku tootmisvaru hinnang (PDF) 2014. Tallinna: Elering. Viitattu 7.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b Koseveskil rajatakse hüdroelektrijaama, äärileht.ee, 2001, viitattu 7.10.2020
- ↑ Kose järv (Kose paisjärv, Koseveski paisjärv), kalapeedia.ee, viitattu 7.10.2020
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koseveski paisjärv sai valmis, 2001 (viroksi)