Korvatulppa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korvatulpat

Korvatulppa on korvakäytävään asetettava väline, jonka tarkoitus on vaimentaa korvaan saapuvia ääniä. Osa korvatulpista on elastisia, kokoonpainuvia ja lähes kertakäyttöisiä. Näiden lisäksi on pitempikäyttöisiä pehmeitä kumitulppia ja jotkin korvatulpat ovat kestäviä, muotoonvalettuja kovamuovisia tulppia.

Korvatulppia käytetään muun muassa vähentämään äänekkäiden työkoneiden haittavaikutuksia tai estämään kuulemasta taustahälyä, kun halutaan keskittyä. Nämä tulpat vaimentavat korkeita ääniä enemmän kuin matalia. Musiikintekijät ja -harrastajat käyttävät eri taajuusalueita tasaisesti vaimentavia korvatulppia ehkäistäkseen korvien soimista eli tinnitusta, joka saattaa kehittyä meluisassa ympäristössä oleskelusta.

Tietyntyyppisen korvatulpan tarkoituksena on estää veden pääsyä korvaan joidenkin korvan häiriöiden aikana esimerkiksi uitaessa ja peseydyttäessä.

Korvatulppien kanssa saatetaan käyttää kuulosuojaimia.

Kuusitulpat
Anatomisesti muotoillut korvatulpat

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvatulppa pyöritetään sormin ohuemmaksi, jolloin se mahtuu hyvin korvakäytävään, ja painetaan korvaan. Hetken kuluttua tulppa turpoaa ja muodostaa tiiviin tulpan korvakäytävään. Kun korvatulppaa käytetään useita kertoja, korvan vaha tekee tulpan pinnasta huonommin ääntä eristävää ja tulppa pyrkii siirtymään korvasta ulos.

Suojaustaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa Euroopan unionin maissa käytetty SNR-arvo (eng. Single Number Rating) kertoo desibeleinä kuinka paljon korvatulppa tai kuulosuojain vaimentaa ääntä. SNR vähennetään äänen todellisesta C-painotetusta voimakkuudesta desibeleinä (dBC), jolloin saadaan suojia oikein käyttävän A-painotettu äänialtistus (dBA). Painotuksesta kerrotaan alempana tarkemmin. Britannian Health and Safety Executive -järjestö (HSE) suosittelee lisäämään 4 dB lopulliseen arvoon tosimaailman tilannetta paremmin kuvaavan arvon saamiseksi, koska useimmat eivät käytä suojia täysin oikein.[1] Eli[2][1]

kuultu dBA = todellinen dBC – SNR + 4 dB

Jos melu on 100 dBC ja henkilöllä on SNR 28 dB -tulpat, on henkilön äänialtistus tulppia täysin oikein käytettäessä

100 dBC – 28 dB = 72 dBA

Tähän voidaan lisätä HSE:n suosittelema 4 dB, jolloin altistus on 76 dBA. Suojaus riittää, sillä vasta noin yli 85 dB jatkuva melu voi aiheuttaa kuulovaurion. Tarpeettoman suuri suojaus voi estää kommunikoinnin, jolloin esimerkiksi työpaikalla suojien käyttäjä ei kuule jonkun varoitushuutoa häntä uhkaavasta vaarasta.[1]

Myös SNR-arvoa todellisuutta paremmin vastaavaa HML-arvoa käytetään EU:ssa. Tällöin tulpille on annettu H (high), M (medium) ja L (low) arvot. Kuultu ääni lasketaan HML-kaavalla, joka on SNR-kaavaa hieman monimutkaisempi.[3][4]

Äänenpainotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C- ja A-painotukset ovat äänimittauksen standardeja. Vaikka desibelit sellaisenaan kertovat äänen todellisen voimakkuuden (ilmanpaineen), eivät ne kerro sitä, miltä ääni kuulostaa. Ihminen kuulee äänten ollessa hiljaisia parhaiten keskitaajuiset äänet: hyvin korkeat ja matalat äänet kuulostavat hiljaisemmilta kuin ne ovat. A-painotusta käytetään äänten ollessa hiljaisia, jolloin eri tajuuksisille äänille saadaan suunnilleen sama desibeliarvo näiden kuulostaessa samalta. Äänten ollessa kovia (yli 100 dB), ihmisen kuulokäyrä "litistyy" ja korkeat, keskikorkeat ja matalat äänet kuulostavat lähes yhtä voimakkailta. Tässä tilanteessa käytetään C-painotusta.[5][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Liz Brueck: RR720 - Real world use and performance of hearing protection (pdf) 2009. Health and Safety Laboratory. Arkistoitu 15.12.2017. ”HSE recommends derating the attenuation of hearing protection by 4dB when estimating attenuation provided under real world conditions.” Viitattu 28.7.2018.
  2. Hearing Protector Performance - SNR Method noisemeters.co.uk. Arkistoitu 27.7.2018. Viitattu 27.7.2018.
  3. Hearing Protector Performance - HML Method noisemeters.com. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 27.7.2018.
  4. a b European Commission. Directorate-General for Employment, Social Affaires and Equal Opportunities.: How to avoid or reduce the exposure of workers to noise at work non-binding guide to good practice for the application of Directive 2003/10/EC of the European Parliament and of the Council on the minimum safety and health requirements regarding the exposure of workers to the risks arising from physical agents (Noise), s. 32-33, 88. Luxembourg: Publications Office, 2008. OCLC: 1044411334. ISBN 9789279084119. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.7.2018). doi:10.2767/61482.
  5. Frequency Weightings - A-Weighted, C-Weighted or Z-Weighted noisemeters.com. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 27.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]