Korurihmakala
| Korurihmakala | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Trichopsis pumila (Arnold, 1936) |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Korurihmakala Wikispeciesissä Korurihmakala Commonsissa |
Korurihmakala (Trichopsis pumila) on aasialainen kala, jota pidetään myös akvaarioissa. Se muistuttaa paljon lähisukulaistaan murisijarihmakalaa.
Sisällysluettelo
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korurihmakala kasvaa 4 cm pitkäksi. Se on pohjaväriltään vaaleanruskeansävyinen, mutta kimaltelee punaisen, vihreän ja sinisen sävyissä; rintaevissä on pitkät rihmat, selkäevä jatkuu pitkänä viirinä.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korurihmakala on kotoisin Aasiasta: Thaimaasta, Laosista, Malesiasta ja Indonesiasta. Se elää luonnossa pienissä lammikoissa seisovassa vedessä, joka on usein pintakasvien peitossa.[2]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korurihmakaloja pidetään akvaariossa pareittain; koiraat saattavat taistella, jos ne eivät pääse välillä näkösuojaan kasvitiheikköjen taakse. Muiden labyrinttikalojen tapaan se käy pinnassa haukkomassa ilmaa. Korurihmakalakoiraat murisevat murisijarihmakalan tavoin osana soidinmenoja ja selvitellessään keskinäistä arvojärjestystään.[3]
Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korurihmakala syö luonnossa eläinplanktonia ja pieniä hyönteisiä, akvaariossa hiutaleita ja pakasteruokaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vidthayanon, C.: Trichopsis pumila IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.08.2013. (englanniksi)
- ↑ Trichopsis pumila (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Rikkinen A: Rauhallisia rihmoja Aqua-Webin verkkolehti Aponogeton 1/07.
