Korulehvähevonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korulehvähevonen
Phyllopteryx taeniolatus1.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Putkisuukalat Syngnathiformes
Heimo: Merineulat Syngnathidae
Suku: Phyllopteryx
Laji: taeniolatus
Kaksiosainen nimi

Phyllopteryx taeniolatus
Lacépède, 1804

Phyllopteryx tæniolatus range map.PNG
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Korulehvähevonen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Korulehvähevonen Commonsissa

Korulehvähevonen (Phyllopteryx taeniolatus) on merineulojen (Syngnathidae) heimoon kuuluva kalalaji.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korulehvähevosten suu on ohut ja pillimäinen niiden ihot ovat täynnä luisia levyjä. Niiden suurin pituus on noin 45 senttimetriä.[2] Niillä ei ole hampaita tai vatsaa.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras siirtää erityisen asettimen avulla koiraan mahapussiin noin 120 mätiä,[3] jonka koiras hedelmöittää maidillaan. Koiras voi kantaa pussissaan muidenkin naaraiden munia. Hedelmöityksen jälkeen munien ympärille kasvaa kudosta, joka säätelee kehittyvien poikasten hengitystä eli kuljettaa muniin happea ja poistaa munista vapautuvaa hiilidioksidia. Kudoksen suolapitoisuus on sama kuin meriveden. Poikasten kehitys kestää vajaat kaksi viikkoa. Koiraat uivat kantoajan lopussa vesikasvillisuuden joukkoon ”synnyttämään”. Siellä ne työntävät jälkeläisensä ulos pussista voimakkaiden pyrstönliikkeiden avulla. Tässä vaiheessa poikaset jo muistuttavat ulkonäöltään täysikasvuisia yksilöitä.[4][5]

Elinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korulehvähevoset asuvat lauhkean rannikoiden vesillä, joissa on kivisiä riuttoja. Matalat rannikkopopulaatiot vaihtelevat veden suolapitoisuuden mukaan. Joillakin alueilla ne pysyvät syvemmässä vedessä jopa 25 metrin syvyydessä.[2] Ne asuvat lähellä Etelä- ja Itä-Australian rannikoita.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korulehvähevosilla ei ole hampaita tai vatsaa, ja koska niillä ei ole vatsaa, ne syövät lähes jatkuvasti ja laajalla alueella. Ne syövät pieniä katkarapuja ja muita pieniä äyriäisiä, planktonia ja toukkia. Ne käyttävät pitkää, ohutta, putkimaisen kuonaa luodakseen voimakkaan imun.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pollom, R.: Phyllopteryx taeniolatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Weedy Seadragon Aquarium of the Pacific. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  3. Dragon Search Dragon Search. Viitattu 14.1.2019. (englanniksi)
  4. a b SEA DRAGONS Members.optusnet.com.au. Viitattu 14.1.2019. (englanniksi)
  5. Merihevoset ja merineulat Visitsealife.com. Viitattu 14.1.2019.