Korsholman linna
Korsholman linna oli Mustasaareen (nyk. Vaasaan) 1300-luvun puolivälin jälkeen rakennettu linna, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1384 Bo Joninpojan testamentissa nimellä Krytzeborg.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korsholman linna lienee perustettu 1360-luvulla, ja se oli Suomen pohjoisin aseellinen tukikohta.[2] Linna rakennettiin alkujaan pienelle saarelle, jota korotettiin soralla ja kivillä. Noin puolen hehtaarin kokoista tasannetta ympäröi kaksi vallia ja veden täyttämä vallihauta. Kummankin vallin päällä oli ilmeisesti hirsinen paaluvarustus. Varsinaisen linnan rakennusmateriaali on kuitenkin tuntematon. C. J. Cardbergin mukaan on todennäköisintä, että kyseessä oli niin sanottu puulinna; tähän viittaa hänen mielestään muun muassa vuodelta 1398 säilynyt teksti, jossa Krytzeborgin linnasta puhuttaessa ei käytetä ruotsinkielistä ilmaisua hus. Tätä sanaa käytettiin joissain yhteyksissä keskiajalla kivirakennuksista puhuttaessa. Myös vuodelta 1557 ja 1564 säilyneet tilikirjat mainitsevat ainoastaan hirsisiä rakennuksia; ainoat tuolloin muuratut osat linnassa olivat uunit ja savupiiput.[3]
Keskiajalla linna oli läänitetty useille aatelisille. Tunnetuimpia heistä on Sten Sture vanhempi. Linna raunioitui vuosisatojen kuluessa täysin. Vuonna 1748 linnan vallien päälle rakennettiin maaherran uusi virka-asunto, jonka rakennustöiden yhteydessä keskiaikaisen linnan yksityiskohdat hävitettiin. Vuonna 1851 samalle paikalle ryhdyttiin rakentamaan jälleen uutta virka-asuntoa, joka vuotta myöhemmin paloi Vaasan palossa. Rakennustöiden aluksi linnan kumpua madallettiin useita metrejä, minkä seurauksena keskiaikaiset kulttuurikerrokset katosivat lopullisesti. Linnan paikalla on tätä nykyä enää muistomerkki vuodelta 1894.
Kun paikkaa tutkittiin vuonna 2023 selvisi, että linnakummulla on säilynyt metrin syvyydessä linnan perustamisen aikaista puuainesta, mäntyä, 1300-luvulta ja 1400-luvulta. Ei voida kuitenkaan päätellä onko löytynyt linnan rakenne yhtä vanha kuin löytynyt puu vai onko rakentamisessa käytetty vanhaa puuta, kun linnaan on myöhemmin rakennettu uusia rakenteita. Ottaen kuitenkin huomioon muut alueelta tehdyt löydöt, vaikuttaa siltä, että rakenne on 1400-luvulta. Arkeologit siis lienevät päässeet kaivauksissa Korsholman linnan aikaiseen koskemattomaan löytökerrokseen tai sen pintaan. Puuaineksen yhteydestä löytyi myös ihmisen käsittelemää savea, jota oli myös käytetty hirsiperustuksien raaka-aineena. Kaikki löydöt ja muut todisteet viittaavat löydön olevan varsinaisen rakennuksen perustuksen alla ollutta rakennetta. Paikalta löydettiin myös keskiaikaisia 1300-luvulle ajoittuvia ruukunpalasia.[2]
-
Korsholman linna 1750-luvun kartassa -
Muistomerkki mäellä, jolla Korsholman linna sijaitsi. -
Taka-alalla on mäki, jolla Korsholman linna sijaitsi. Etualalla oli merenpohja 1300-luvulla.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ * Gardberg, C. J. & Welin, P. O.: Suomen keskiaikaiset linnat, s. 105. (Finlands medeltida borgar, 1993.) Suomentanut Irma Savolainen. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-11992-3.
- ↑ a b Anne Puumala: Korsholman keskiaikaisella linnakummulla tehty löytö on paljastumassa jättipotiksi – "Sensaatiomaista", luonnehtii arkeologi www.ilkkapohjalainen.fi. 24.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ C.J. Gardberg: "Suomen keskiaikaiset linnat" s. 105–106, Otava, 1993
| Hallintohistoria | |
|---|---|
| Tapahtumat |