Koronaviruspandemian 2019– sukupuolittuneet vaikutukset
Koronaviruspandemian vaikutuksissa eri sukupuoliin on havaittu eroja. Koronavirussairauden vaikutukset ja kuolleisuus eroavat miesten ja naisten kesken.[1] COVID-19:stä johtuva kuolleisuus on korkeampi miehillä Kiinassa ja Italiassa tehdyissä tutkimuksissa.[2][3] Suurempi osuus terveydenhuollon työntekijöistä, erityisesti sairaanhoitajista, on naisia, ja heillä on suuremmat mahdollisuudet altistua virukselle.[4] Koulujen sulkeminen, eristäminen ja vähentynyt pääsy terveydenhuoltoon vuoden 2019– koronaviruspandemian seurauksena voivat vaikuttaa sukupuoliin eri tavoin ja mahdollisesti korostaa nykyisiä sukupuolieroja.[5]
Maaliskuun 20. päivään 2020 mennessä kaikissa kuudessa maassa, jossa COVID-19 -kuolemia oli tilastoitu sukupuolten mukaan miesten osuus oli suurmpi kuin naisten. Näistä neljässä maassa, Kiinassa, Ranskassa, Italiassa ja Etelä-Koreassa miesten kuolleisuus oli yli 50 prosenttia suurempi kuin naisten.[6]
Sukupuolierot kuolleisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtikuun 2020 tilastojen mukaan miehet kuolevat useammin kuin naiset saatuaan COVID-19-tartunnan.[1][2] Miehillä riski on korkeimmillaan 50 vuoden iässä, ja ero kuroutuu umpeen vasta 90-vuotiailla. Kiinassa kuolleisuusaste oli miehillä 2,8 prosenttia ja naisilla 1,7 prosenttia. Tämän sukupuolieron tarkkoja syitä ei tunneta, mutta geneettiset ja käyttäytymistekijät voivat olla syynä siihen. Sukupuoleen perustuvat immunologiset erot, naisten vähäisempi tupakointi, miesten altistavat sairaudet, kuten naisia nuoremmalla iällä saatu hypertensio, ovat voineet lisätä miesten kuolleisuutta. Euroopassa 57 % tartunnan saaneista henkilöistä oli miehiä ja 72 % kuolleista oli miehiä.[7]
Vaikutukset terveyteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukupuolierot johtajuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanlaajuisesti COVID-19-kriisin johtaminen on valtaosin miesten hallussa.[5] Valkoisen talon 12 hengen koronaviruksen työryhmä koostui kokonaan miehistä. 72 prosenttia globaalin terveydenhuollon toimeenpanevaista päämiehistä on miehiä.[8] ThinkGlobalHealthin mukaan "tasa-arvokysymykset integroidaan tarkoituksenmukaisesti hätätilanteisiin vasta, kun naiset ja syrjäytyneet ryhmät voivat osallistua päätöksentekoon".
Sosioekonomiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naiset muodostavat suuremman osan epävirallisista ja osa-aikaisista työntekijöistä ympäri maailmaa. Epävarmuuden, kuten pandemian aikana, naisilla on suurempi riski työttömyydestä ja kyvyttömyydestä palata töihin pandemian päätyttyä. Karanteenikokemus voi olla erilainen miehillä ja naisilla ottaen huomioon kummankin sukupuolen fyysiset, kulttuuriset, turvallisuus- ja terveysvaatimukset.[9]
Perheväkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotitalouden lisääntyneen jännityksen takia pandemian aikana naisilla ja tytöillä on todennäköisesti suurempi lähisuhdeväkivallan ja muun perheväkivallan riski.[9][10][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Clare Wenham, Julia Smith ja Rosemary Morgan / Gender and COVID-19 Working Group: COVID-19: the gendered impacts of the outbreak. The Lancet, 6.3.2020. PubMed:32151325. doi:10.1016/S0140-6736(20)30526-2. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Nanshan Chen, Min Zhou, Xuan Dong, Jieming Qu et al.: Epidemiological and clinical characteristics of 99 cases of 2019 novel coronavirus pneumonia in Wuhan, China: a descriptive study. The Lancet, 15–21.2.2020, nro Volume 395, Issue 10223, s. 507–513. ScienceDirect. PubMed:32007143. doi:10.1016/S0140-6736(20)30211-7. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Zhang Yanping: Uuden koronaviruspneumonian epidemiologiset ominaisuudet. Chinese Journal of Epidemiology, preprint, 17.2.2020. Kiinan tautien torjunta- ja ehkäisykeskuksen uuden koronaviruspneumonian hätämekanismin epidemiologiaryhmä. PubMed:32064853. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio. (kiinaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gender equity in the health workforce: Analysis of 104 countries World Health Organization. Viitattu 7 April 2020.
- ↑ a b Gender and the Coronavirus Outbreak: Think Global Health Council on Foreign Relations. Viitattu 7 April 2020. (englanniksi)
- ↑ Ball, Philip: Coronavirus hits men harder. Here's what scientists know about it The Guardian. 7.4.2020. Guardian News & Media Limited. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
- ↑ COVID-19 weekly surveillance report www.euro.who.int. Arkistoitu 15 maaliskuu 2020. Viitattu 7 April 2020.
- ↑ The global health 50/50 2019 report globalhealth5050.org. Viitattu 7 April 2020.
- ↑ a b COVID-19: A Gender Lens www.unfpa.org. Viitattu 7 April 2020. (englanniksi)
- ↑ Gender Equality and Addressing Gender-based Violence (GBV) and Coronavirus Disease (COVID-19) Prevention, Protection and Response. www.unfpa.org. Viitattu 7 April 2020. (englanniksi)
- ↑ UN chief calls for domestic violence 'ceasefire' amid 'horrifying global surge' UN News. 5.4.2020. Viitattu 7.4.2020. (englanniksi)