Koronaviruspandemia Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Inari
Tapaukset
Vahvistetut 9 484[1]
Parantuneet 7 850[1]
Kuolleet 343[1]
Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
Kunta tai sairaanhoitopiiri[a] Havaittuja tapauksia [b] Ilmaantuvuus [c]
13 424 242,25
Uudenmaan vaakuna HUS 8 660 509,5
Helsingin vaakuna Helsinki 4 495 687,48
Vantaan vaakuna Vantaa 1 390 594,59
Kauniaisten vaakuna Kauniainen 52 530,77
Espoon vaakuna Espoo 1 452 501,15
Sipoon vaakuna Sipoo 93 439,30
Järvenpään vaakuna Järvenpää 175 400,36
Askolan vaakuna Askola 19 384,38
Lapinjärven vaakuna Lapinjärvi 9 345,36
Keravan vaakuna Kerava 122 331,92
Kirkkonummen vaakuna Kirkkonummi 127 320,82
Nurmijärven vaakuna Nurmijärvi 121 281,44
Tuusulan vaakuna Tuusula 104 269,44
Pornaisten vaakuna Pornainen 13 258,19
Loviisan vaakuna Loviisa 37 250,47
Hyvinkään vaakuna Hyvinkää 115 247,47
Siuntio vaakuna Siuntio 15 244,10
Porvoon vaakuna Porvoo 102 202,46
Vihdin vaakuna Vihti 55 188,63
Mäntsälän vaakuna Mäntsälä 36 173,74
Lohjan vaakuna Lohja 69 150,11
Raaseporin vaakuna Raasepori 39 141,63
Inkoon vaakuna Inkoo 6 111,40
Hangon vaakuna Hanko 9 109,77
Karkkilan vaakuna Karkkila 5 57,38
Pohjanmaan vaakuna Vaasan shp 752 442,9
Vaasan vaakuna Vaasa 616 910,76
Vöyrin vaakuna Vöyri 22 340,50
Mustasaaren vaakuna Mustasaari 43 221,10
Maalahden vaakuna Maalahti 6 109,59
Pietarsaaren vaakuna Pietarsaari 21 109,33
Kristiinankaupungin vaakuna Kristiinankaupunki 7 107,92
Pedersören kunnan vaakuna Pedersören kunta 11 99,27
Närpiön vaakuna Närpiö 9 94,95
Uudenkaarlepyyn vaakuna Uusikaarlepyy 7 93,78
Muu Pohjanmaa 10
Lapin vaakuna Länsi-Pohjan shp 171 285,8
Ylitornion vaakuna Ylitornio 31 791,22
Tornion vaakuna Tornio 64 296,27
Kemin vaakuna Kemi 61 294,59
Keminmaa vaakuna Keminmaa 11 136,16
Muu Länsi-Pohja 4
Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomen shp 513 202,7
Äänekosken vaakuna Äänekoski 52 277,11
Jyväskylän vaakuna Jyväskylä 392 275,28
Saarijärven vaakuna Saarijärvi 13 139,65
Muuramen vaakuna Muurame 14 137,74
Laukaan vaakuna Laukaa 22 116,38
Viitasaaren vaakuna Viitasaari 5 80,96
Muu Keski-Suomi 15
Varsinais-Suomen vaakuna Varsinais-Suomen shp 756 156,1
Koski Tl:n vaakuna Koski Tl 7 303,29
Turun vaakuna Turku 473 245,13
Loimaan vaakuna Loimaa 34 214,17
Laitilan vaakuna Laitila 18 209,59
Maskun vaakuna Masku 17 178,31
Auran vaakuna Aura 7 177,62
Salon vaakuna Salo 63 121,54
Raision vaakuna Raisio 27 112,24
Kaarinan vaakuna Kaarina 38 111,97
Mynämäen vaakuna Mynämäki 8 104,52
Uudenkaupungin vaakuna Uusikaupunki 12 77,31
Someron vaakuna Somero 6 68,88
Paraisten vaakuna Parainen 10 66,09
Naantalin vaakuna Naantali 10 51,78
Liedon vaakuna Lieto 10 50,02
Muu Varsinais-Suomi 16
Etelä-Savon vaakuna Essote 152 155,0
Puumalan vaakuna Puumala 11 511,39
Mikkelin vaakuna Mikkeli 120 225,84
Juvan vaakuna Juva 5 81,75
Pieksämäen vaakuna Pieksämäki 7 39,59
Muu Etelä-Savo 9
Kainuun vaakuna Kainuun sote 99 137,7
Kuhmon vaakuna Kuhmo 31 378,51
Sotkamon vaakuna Sotkamo 26 251,55
Paltamon vaakuna Paltamo 7 213,87
Kajaanin vaakuna Kajaani 33 89,90
Muu Kainuu 2
Kanta-Hämeen vaakuna Kanta-Hämeen shp 230 134,5
Hämeenlinnan vaakuna Hämeenlinna 124 183,34
Hausjärven vaakuna Hausjärvi 13 157,38
Janakkalan vaakuna Janakkala 22 134,04
Lopen vaakuna Loppi 10 127,75
Hattulan vaakuna Hattula 12 127,36
Riihimäen vaakuna Riihimäki 28 97,25
Tammelan vaakuna Tammela 5 83,13
Forssan vaakuna Forssa 10 59,17
Muu Kanta-Häme 6
Päijät-Hämeen vaakuna PHHYKY 256 122,1
Pukkilan vaakuna Pukkila 5 268,82
Lahden vaakuna Lahti 191 159,40
Hollolan vaakuna Hollola 20 85,43
Orimattilan vaakuna Orimattila 16 99,98
Asikkalan vaakuna Asikkala 7 86,60
Heinolan vaakuna Heinola 9 48,21
Muu Päijät-Häme 8
Lapin vaakuna Lapin shp 135 115,2
Kolarin vaakuna Kolari 29 754,03
Kittilän vaakuna Kittilä 33 511,39
Utsjoen vaakuna Utsjoki 6 495,05
Rovaniemen vaakuna Rovaniemi 59 93,59
Muu Lappi 8
Pirkanmaan vaakuna Pirkanmaan shp 588 108,8
Mänttä-Vilppulan vaakuna Mänttä-Vilppula 28 284,12
Oriveden vaakuna Orivesi 13 141,95
Jämsän vaakuna Jämsä 28 138,74
Tampereen vaakuna Tampere 330 138,57
Pirkkalan vaakuna Pirkkala 23 117,21
Sastamalan vaakuna Sastamala 27 111,22
Valkeakosken vaakuna Valkeakoski 20 95,37
Ylöjärven vaakuna Ylöjärvi 30 90,21
Nokian vaakuna Nokia 29 85,47
Lempäälän vaakuna Lempäälä 15 63,77
Kangasalan vaakuna Kangasala 20 62,76
Muu Pirkanmaa 25
Ahvenanmaan vaakuna ÅHS 26 86,4
Maarianhaminan vaakuna Maarianhamina 18 154,12
Muu Ahvenanmaa 8
Pohjois-Savon vaakuna Pohjois-Savon shp 210 86,1
Kiuruveden vaakuna Kiuruvesi 35 437,61
Rautalammin vaakuna Rautalampi 6 192,25
Iisalmen vaakuna Iisalmi 27 126,36
Kuopion vaakuna Kuopio 113 94,73
Leppävirran vaakuna Leppävirta 5 52,89
Varkauden vaakuna Varkaus 6 29,32
Muu Pohjois-Savo 18
Keski-Pohjanmaan vaakuna Soite 66 85,4
Lestijärven vaakuna Lestijärvi 6 834,49
Reisjärven vaakuna Reisjärvi 12 441,50
Kruunupyyn vaakuna Kruunupyy 15 233,35
Vetelin vaakuna Veteli 5 160,57
Kokkolan vaakuna Kokkola 23 48,24
Muu Keski-Pohjanmaa 5
Etelä-Pohjanmaan vaakuna Etelä-Pohjanmaan shp 132 68,6
Vimpelin vaakuna Vimpeli 14 495,22
Alavuden vaakuna Alavus 12 104,64
Seinäjoen vaakuna Seinäjoki 63 98,78
Kurikan vaakuna Kurikka 14 67,70
Muu Etelä-Pohjanmaa 29
Pohjois-Karjalan vaakuna Siun sote 110 67,2
Lieksan vaakuna Lieksa 31 284,82
Liperin vaakuna Liperi 9 74,48
Joensuun vaakuna Joensuu 49 63,76
Muu Pohjois-Karjala 21
Kymenlaakson vaakuna Kymsote 107 65,4
Haminan vaakuna Hamina 17 84,53
Kotkan vaakuna Kotka 37 70,98
Kouvolan vaakuna Kouvola 47 57,24
Muu Kymenlaakso 6
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna Pohjois-Pohjanmaan shp 263 64,0
Nivalan vaakuna Nivala 12 112,79
Iin vaakuna Ii 10 101,58
Oulun vaakuna Oulu 169 82,24
Kempeleen vaakuna Kempele 14 76,27
Kuusamon vaakuna Kuusamo 9 59,47
Ylivieskan vaakuna Ylivieska 8 52,44
Raahen vaakuna Raahe 12 48,62
Muu Pohjois-Pohjanmaa 29
Etelä-Savon vaakuna Sosteri 22 55,0
Savonlinnan vaakuna Savonlinna 18 54,59
Muu Itä-Savo 4
Satakunnan vaakuna Satasairaala '114 52,8
Eurajoen vaakuna Eurajoki 12 127,63
Rauman vaakuna Rauma 34 86,72
Porin vaakuna Pori 41 48,85
Ulvilan vaakuna Ulvila 6 46,62
Euran vaakuna Eura 5 42,98
Muu Satakunta 16
Etelä-Karjalan vaakuna Eksote 62 48,7
Lappeenrannan vaakuna Lappeenranta 42 57,82
Imatran vaakuna Imatra 10 37,72
Muu Etelä-Karjala 10
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 18.10.2020
Huomiot
  1. Sairastuneen kotikunnan mukaan.
  2. Vain kunnat, joissa on vahvistettu vähintään viisi tapausta.
  3. Tapauksia 100 000:a asukasta kohden.

Koronaviruspandemia Suomessa vuonna 2020 on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.

21. lokakuuta 2020 mennessä Suomessa oli 14 255 vahvistettua tartuntaa, joista 184 oli uusia.[2] Sairastuneista 62 oli sairaalahoidossa, joista seitsämän tehohoidossa. Ainakin 351 henkilöä on kuollut tartuntaan liittyen. Kahden viikon ilmaantuvuusluku oli yli 49.2 / 100 000 as, suunnilleen sama kuin aiemmin. Positiivisten tapausten osuus 17.–19. lokakuuta 2020 testatuista oli 1,9 prosenttia.[3]

Eniten tartuntoja on todettu Helsingin ja Uudenmaan, Vaasan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueilla.[4] Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata.

Koronaviruspandemia nosti keväällä 2020 ensimmäisen aallon, jossa noin 7 300 sairastui ja 330 kuoli. Tehohoitoon joutui yli 220, sairaalaan noin 800.[5] Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.[6] Rajoitukset romahduttivat Suomen talouden. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Suomi pyrkii välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista jos tautitilanne sen sallii.[7]

Tautitapausten määrä kasvoi huomattavasti syys-lokakuussa 2020.[8] Toinen koronavirusaalto oli käynnissä lokakuussa.[9][10][11]

Tauti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[12] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[13] Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan.[14]

Tilanteen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Rovaniemen terveyskeskuksessa.[15] Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.[16]

Epidemian edetessä Suomeen alkuvuodesta 2020, kävi ilmi, että Suomen valmistautuminen pandemiaan oli ollut puutteellista ja tämän epidemian alussa haparoivaa.[17] Sairaaloissa ilmeni pulaa varusteista ja henkilöstöstä.[18][19]

Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[20][21][22][23][24] Rajoituksia säädettiin sekä lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia.

Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020[25][26] Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.[27]

Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[28] matkailualoille.[29][30][31] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[32]

Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.[33]

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[34][35] Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[36]

Tautitapauksien lisääntyminen on kuitenkin todellinen uhka, jos riskejä vähentäviä ohjeita ei noudateta.[37] Koronavirus saattaa vielä levitä Suomessa hallitsemattomasti uudelleen.[38] Tällöin valmiuslakiin saatetaan palata, mutta sitä pyritään välttämään.[39] Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi. [40] Niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia.[41][42] Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[43]

Tartuntamäärä kasvoi elokuun alussa,[44] ja tämän pelättiin johtavan uuteen tautiaaltoon.[45]

Elokuussa 2020 koronatapausten määrä on lisääntynyt, testaus on ruuhkautunut varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen on osoittautunut vaikeaksi.[46] Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2–1,25.[47] Toinen aalto nousi syys-lokakuussa.[9]Tartuttavuusluku oli 15. lokakuuta 1,30–1,55, 90 prosentin luottamusvälillä.[48]

Hoivakodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[49]

Sairaalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[50][51]

Kuvaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valmiudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemilla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.[52][53]

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.[54]

Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle.[55][56] 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot.[57] Vuonna 2012 mahdollisen influenssapandemian varalta tehtyä pandemiasuunnitelmaa ei kuitenkaan oltu pantu täytäntöön.[58] Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[59] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[60]

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[61]

Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana.[62] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[63][64]

Toukokuussa 2020 käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[65][66]

Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[67][68]

Hengityskoneet ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.[69]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrien arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[70]

Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[71]

Maskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hengityssuojain

Hengityssuojainten ja maskien tehosta kiisteltiin pitkään.[72] Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä, mutta maskilla pyritään lähinnä suojaamaan muita.[73]

VTT:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että kotitekoiset kankaiset "kansanmaskit" estävät käyttäjäänsä saamasta tartuntaa, mutta ne saattavat estää viruksen kantajaa tartuttamassa muita.[74] STM:n julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan teollisvalmisteisilla kirurginmaskeilla ei ole olennaista vaikutusta hengitystieinfektioiden leviämiseen.[75] Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[76] 3. kesäkuuta Suomen hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.[77] Eroon koronasta-ryhmän mukaan maskit auttavat hidastamaan epidemiaa, jos kyllin moni käyttää niitä.[78] THL ilmoitti 28. heinäkuuta, että laajempien maskisuositusten asettamista harkitaan syksyllä, jos tautitilanne pahenee.[79] THL antoi maskisuosituksen 13. elokuuta.[80][81] 22. elokuuta Yle uutisoi, että markkinoilla on yleisesti maskeja, joihin on väärennetty CE-merkintä.[82] Maskisuositukset tiukkenivat ja yleistyivät lokakuussa, Ainakaan 21. lokakuuta 2020 mennessä ei varsinaista maskipakkoa ollut.[83]

Toimenpiteitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset karanteenit, liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.

Talousvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessakin ostettiin WC-paperihyllyjä tyhjäksi SARS-CoV-2:n pelon takia.

COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsihuuhteen ja WC-paperin hamstraamisena.[84] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[85][86]

Oululaisessa ravintolassa ei saanut syödä, mutta ruuan sai ottaa mukaan.

Pandemia ja sen torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[87][88] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[89] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[90] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[91] Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30%.[92][93] Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.[94][95]

Toisaalta Suomen talous supistui koronakeväänä tietoja raportoineista EU-maista vähiten. Tähän on useita syitä.[96]

Suomi on suuryritysvaltainen ja vientipainotteinen talous. Lukumääräisesti pieni joukko isoja yrityksiä vastaa isosta osasta tuotantoa ja vientiä. Näillä isoilla yhtiöillä on pitkät tilauskannat, jotka ovat kannatelleet Suomen talousnumeroita. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien digivalmiudet ovat kansainvälisten vertailujen perusteella hyvät. Se auttoi monia organisaatioita siirtymään tehokkaasti etätöihin. Lisäksi Suomen talous nojaa vähemmän palveluihin ja turismiin kuin monen muun Euroopan maan talous. Suomessa koronaviruksesta kärsivät eniten matkailu- ja ravintola-ala, jotka eivät ole Suomessa erityisen suuria.[96]

Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja.[97][98] Ihmiset välttivät hoitoon menoa,[99] josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.[100]

Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[101][102]

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia.[103] Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.[104][105][106]

COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota.[107][108] Suosion kasvu hidastui toukokuussa.[109]

Strategia ja sen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie". Siinä ajatuksena on se, että virusta on vaikea hävittää.[110] Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät.[111] Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[112][113] Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[114][115] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. COVID-19 on kuitenkin paljon kausi-influenssaa vakavampi.[116] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10 000-20 000 kuollutta.[117] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti.[118] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[119] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[120]

Elokuun 2020 alussa THL:n johtajat arvelivat mahdolliseksi pullonkaulaksi testauskapasiteettia.[121] Testaus ruuhkautuikin HUS:n alueella pahoin.[122] Se vaikeutti osaltaan tartuntojen jäljittämistä.[123] Syyskuun puolivälissä pystyttiin HUS:n alueella testaamaan samana päivänä.[124]

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[125]

Tunnettuja suomalaisia koronatartunnan saaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martti ja Eeva Ahtisaari, toipuivat koronasta[126]
  • Tom Packalén, sairaana[127]
  • John Hartwall, kuoli tartuntaan[128]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 27.9.2020. Viitattu 27.9.2020.
  2. Suomessa 184 uutta koronatartuntaa – katso kuntakohtainen tilanne Ilta-Sanomat. 22.10.2020. Viitattu 22.10.2020.
  3. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.10.2020.
  4. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.10.2020.
  5. Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  6. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  7. Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa - Valtioneuvosto. Viitattu 24.9.2020.
  8. Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2020.
  9. a b STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  10. Koronavirus | On selvää, että toinen aalto on alkanut, sanovat asiantuntijat – ”Tämä on uusi normaali vähintään ensi kesään asti” Helsingin Sanomat. 13.10.2020. Viitattu 13.10.2020.
  11. Suomen COVID-19 epidemian seurantaraportti 20. lokakuuta 2020 Epidemia.fi. Viitattu 21.10.2020. (englanniksi)
  12. Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
  13. Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  14. Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  15. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
  16. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta – työikäinen suomalainen nainen hakeutui hoitoon Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
  17. Varautuminen | Suomea on hehkutettu maailmalla varautumisen mallimaana – ministeriön sisäinen viesti kertoo maaliskuussa valjenneesta suojatarvikeahdingosta Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 19.4.2020.
  18. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
  19. Hoitohenkilökunnan suojavarusteista on yhä pulaa myös Kanta-Hämeessä – "On aika pelottavaa pohtia, onko suojaus riittävää" Hämeen Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  20. THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
  21. Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  22. Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  23. Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  24. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
  25. Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  26. Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi" Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  27. Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  28. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  29. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti – epidemian hoidossa muutoin pärjätty hyvin Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  30. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  31. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia – Helsinkiin on yhä suunnitteilla 30 uutta hotellia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  32. Duunitori: Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia – kuva näyttää karun tilanteen – Duunitori Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
  33. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  34. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
  35. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  36. Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta – varauduttava toiseen aaltoon Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  37. Eerikki Pitkänen: Tuore arvio Suomen koronatilanteesta julki: Epidemia hidastumassa entisestään, mutta voi ryöpsähtää uudelleen, jos ohjeita ei noudateta mtvuutiset.fi. 20.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  38. Ville Mäkilä: Li Andersson kouluista IS:lle: Tilanne voi kääntyä syksyllä huonommaksi verkkouutiset.fi. 5.9.2020. Viitattu 10.5.2020.
  39. STT: Suomi palaa arkeen, poikkeusaikojen lainsäädäntö puretaan – Henriksson: Toivon, että valmiuslakia ei enää tarvittaisi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 16.6.2020.
  40. Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota Ilta-Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 30.7.2020.
  41. Johtavat lääkärit: Koronan uusi aalto iskee syksyllä Suomeen, jo nyt nähtävissä ravintoloiden aukeamisen seuraukset – "Toiset ja kolmannet aallot ovat olleet tappavampia" mtvuutiset.fi. 23.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
  42. Analyysi: Koronaviruksen toinen aalto voi olla Suomessa ensimmäistäkin voimakkaampi – näistä 10 syystä www.iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2020.
  43. Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon – katso oman sairaanhoitopiirisi tilanne www.iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  44. Elisa Hyvärinen: HUS-johtaja varoittaa: Tartuntojen määrä kääntynyt vahvaan nousuun verkkouutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 5.8.2020.
  45. Elisa Hyvärinen: Varsinais-Suomi nousee koronatilastoissa – ylilääkäriltä varoitus Ylellä verkkouutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 5.8.2020.
  46. Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät? Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  47. Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa: ”Talvi on tulossa” – katso tilanne alueittain Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 29.9.2020.
  48. Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi - Uutinen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.10.2020.
  49. Korona leviää hoivakodeissa – suurin huoli on nyt suojavarusteista ja oireettomista tartuttajista Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  50. Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  51. Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia – Johtajalääkäri: Olen pahoillani potilaiden tartunnoista Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
  52. Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  53. Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset – tätä tekee STM:n koronaviruksen takia perustettu työryhmä Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  54. STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen? Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
  55. Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
  56. Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  57. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_22+2020.pdf Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
  58. Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta www.iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  59. Yle: Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
  60. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  61. STT: Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  62. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  63. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  64. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  65. Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
  66. Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen – Terveydenhuolto tarvitsee suojia miljoonan vuorokaudessa, suomalainen tuotanto kattaa nyt tarpeen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  67. Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  68. Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa – ”Paljon on opittu tämän kevään aikana”, sanoo STM:n erityis­asiantuntija - Kotimaa | HS.fi Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  69. Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  70. Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  71. Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  72. Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2020.
  73. Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT www.vttresearch.com. Viitattu 21.10.2020.
  74. VTT: kansanmaskit ovat osittainen ratkaisu koronavirusepidemiaan – "Niiden käyttö ei voi olla pakollista, mutta vahvasti suositeltavaa” Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  75. STM:n maskiselvitys: Maskien hyödyistä ei mitään näyttöä ­– ”Vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon” Suomenmaa.fi. 29.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  76. STT: Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  77. Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  78. Maskien käyttö on hyödyllinen ja vaikuttava keino koronaepidemian tukahduttamiseksi Eroon koronasta. Viitattu 10.10.2020.
  79. THL:n Salminen: Maskisuosituksen muuttaminen harkinnassa – syksyllä vaanii takaisku epidemian torjunnassa Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2020.
  80. Hallitus puoltaa THL:n maskisuositusta julkiseen liikenteeseen, suositus etätöistä palautetaan alueellisesti, riskimaille tulossa liikennevalomalli Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2020.
  81. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi – käsienpesu ja turvavälit ovat tärkeimmät keinot ehkäistä koronatartuntoja - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.8.2020.
  82. Markkinoilla on paljon vaatimusten vastaisia kasvomaskeja – Osaan jopa väärennetty merkintöjä suojaavuudesta Yle, 2020
  83. https://yle.fi/uutiset/3-11212596
  84. Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  85. Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta – Koronavirus jopa kolminkertaisti kävijämäärät, kuljetuksissa ruuhkaa kaupungeissa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  86. Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa - koronavirus toi myyntipiikin S-kauppoihin SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  87. Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
  88. OP: Suomen talous on nyt pohjalla – vaiheittainen nousu kuitenkin alkamassa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  89. Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille – ravintolat voivat hakea lisäksi uutta tukea, mutta muista tuista vähennettynä Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  90. Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko ajan – ”Hyvin nopealla tahdilla näitä tulee lisää” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  91. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  92. Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  93. Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA www.sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
  94. Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
  95. Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  96. a b Tuomas Niskakangas: Suomi näyttää nousevan Euroopan-mestariksi koronataantuman torjunnassa – Miten tässä näin hyvin kävi? Helsingin Sanomat. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  97. Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan – "On varauduttava siihen, että tilanne heikkenee" Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  98. Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  99. Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin – puolet jättää rintasyöpätutkimukset kokonaan väliin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  100. Heikki Jantunen: Hammaslääkärit varoittavat lähestyvästä kriisistä verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  101. Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  102. Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun – takana 12 miinusvuotta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  103. Keskisuomalainen: Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
  104. Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  105. Korona-aika on erityisen karua asunnottomille – "Ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia" www.karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  106. MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse – "Kerään pulloja ja tapan aikaa" mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
  107. HS-gallup | Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  108. STT: Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  109. Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla ohi – Tutkija: Sdp:n kannatus tuskin enää nousee Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  110. 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  111. Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon – jos ensisijainen strategia toimii, yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea Ilta-Sanomat. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  112. Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa – tärkeä arvio on nyt muuttunut Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
  113. STT: Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
  114. Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  115. Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta – ”Laumasuoja” sanottiin jo ääneen Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  116. Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  117. Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
  118. Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  119. Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  120. Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen – Ajavat koronan ”tukahduttamista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  121. Vieraskynä | Koronavirusepidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  122. Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa – pahimmillaan testiin pääsyyn ja tuloksen odotteluun voi kulua lähes viikko Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  123. Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja – Husin alueella alle puolet pystyy nimeämään tartunnan lähteen Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  124. Testaaminen | Ruuhkat on selätetty: Koronavirustestiin pääsee pääkaupunkiseudulla jo samana päivänä Helsingin Sanomat. 18.9.2020. Viitattu 18.9.2020.
  125. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin – ”Voisimme varmaan taudin Suomesta hävittää, mutta hyödyttäisikö se mitään?” Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.
  126. Näin Martti ja Eeva Ahtisaaren toipuminen koronasta on sujunut – Marko Ahtisaari kertoo Ylellä Ilta-Sanomat. 21.8.2020. Viitattu 16.10.2020.
  127. Perussuomalaisten kansanedustaja Packalénilla korona – vaikenee tartunnan alkuperästä Ilta-Sanomat. 16.10.2020. Viitattu 16.10.2020.
  128. HS: Yritysjohtaja John Hartwall menehtyi koronaan - poika kertoo nyt syntymäpäivistä joilla moni sai tartunnan www.iltalehti.fi. Viitattu 16.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]