Kórinthos

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Korinthos)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyistä kaupunkia. Korintti oli myös antiikin aikainen kaupunki.
Kórinthos
Kórinthoksen kunta

Κόρινθος
Δήμος Κορινθίων
Kórinthoksen Pegasos-aukio.
Kórinthoksen Pegasos-aukio.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Kórinthos

Koordinaatit: 37°56′N, 22°56′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Alueyksikkö Korinthia
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 4201
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 611,02 km²
Väkiluku (2011) 58 192[1]
 – Kunnallis­yksikkö 38 132
 – Kaupunki 30 176
 – Väestötiheys 95,24 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Kórinthos eli Korintti (kreik. Κόρινθος) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Κορινθίων, Dímos Korinthíon), joka sijaitsee Korinthian alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Kaupunki on Korinthian hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 611,02 neliökilometriä ja väkiluku 58 192. Varsinaisen Kórinthoksen kaupungin väkiluku on 30 176 (vuonna 2011).[1][2]

Kórinthos on perinyt nimensä antiikin ajan Korintin kaupungilta, joka sijaitsi noin kuusi kilometriä lounaaseen nykyisestä Kórinthoksen kaupungista. Kórinthos sijaitsee Korintinlahden kaakkoispäässä Korintin kannaksen länsirannalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Korintti

Korintin seutu on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella. Mykeneläisellä pronssikaudella Korintti oli jo merkittävä keskus, vaikkakin jäi suuremman Argoksen varjoon. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunkiin liittyvät muun muassa Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian tarut.[3][4][5][6]

Antiikin Korintin rauniot, taustalla kaupungin linnavuori Akrokorintti.

Antiikin aikana arkaaisella ja klassisella kaudella Korintti oli yksi Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita ja kauppakaupunkeja erityisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi, sillä se hallitsi Korintin kannasta ja näin alueen liikennettä sekä kannasta pitkin että sen poikki. Tyranni Periandros rakennutti kannaksen yli Diolkoksen eli rampin, jota pitkin laivat voitiin vetää kannaksen yli. Näin niiden ei tarvinnut kiertää koko Peloponnesosta.[3][4][5][6]

Antiikin Korintin linnavuori Akrokorintti oli kreikkalaisista akropoliksista suurin. Korintin kaupunki oli myös kooltaan yksi Kreikan suurimpia. Kaupungilla oli kaksi satamaa, Lekhaion ja Kenkhreai. Kaupungissa kehitettiin muun muassa kolmisoudut sekä korinttilainen pylväsjärjestelmä. Korintilla oli merkittävä osa persialaissodissa suuren laivastonsa ansiosta. Myöhemmin se oli useimmiten Spartan liittolainen Ateenaa vastaan. Peloponnesolaissodan yksi syy oli Ateenan ja Korintin välinen riita, joka koski Korintin koloniaa Korkyraa.[3][4][5][6]

Makedonialaisten vallattua Kreikan Korintti oli Korintin liiton keskus. Roomalaiset tuhosivat Korintin vuonna 146 eaa. ja perustivat sen uudelleen siirtokuntanaan vuonna 44 eaa. Roomalaisella ajalla kaupunki toimi Achaean provinssin pääkaupunkina ja nousi silloin uuteen kukoistukseen. Jo roomalaisella ajalla kannaksen poikki yritettiin kaivaa kanavaa.[3][4][5][6]

Nykyinen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysanttilaisella ajalla vanhan Korintin asutus taantui, mutta kaupunki oli muun muassa tärkeä silkkiteollisuuden keskus. Akrokorintti säilyi merkittävänä linnoituksena. Se oli käytössä myös vuonna 1459 alkaneen osmanivallan aikana. Linnavuoren turkkilaiset antautuivat Kreikan armeijalle vuonna 1822, ja alueesta tuli osa uutta Kreikan valtiota.[7][8][9]

Kórinthoksen kaupunkia.

Korintin alueella oli suuri maanjäristys 9. helmikuuta 1858, jolloin kaupungin antiikin ajalta periytynyt paikka hylättiin. Uusi, nykyinen Kórinthoksen kaupunki perustettiin Korintinlahden rannalle noin kuusi kilometriä koilliseen vanhasta paikasta. Samalla uudessa kaupungissa päätettiin käyttää uusinta kaupunkisuunnittelua ja nykyaikaista asemakaavaa.[7][9] Antiikin aikaiselle paikalle jäi pienempi asutus, joka tunnetaan nykyisin Archaía Kórinthoksen kylänä. Antiikin Korintin rauniot, kuten Apollonin temppelin jäänteet, ovat sen merkittävimmät nähtävyydet Antiikin Korintin arkeologisen museon ohella.

Kauan suunniteltu Korintin kanava, jonka länsipää sijaitsee pari kilometriä kaupungista itään, valmistui vuonna 1893. 1900-luvun alussa Kórinthoksessa asui noin 5 000 asukasta.[10] Kaupunki kärsi pahoja vaurioita maanjäristyksessä myös 22. huhtikuuta 1928. Tuon jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen niin, että talot kestäisivät järistyksiä paremmin. Vuoden 1981 maanjäristyksessa vauriot jäivätkin pienemmiksi.[7]

Nykyinen Kórinthoksen kunta muodostui, kun Kórinthos, Ássos-Léchaio, Saronikós, Solygeía ja Tenéa yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[11]

Kunnan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Kórinthoksen kunta muodostuu viidestä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][11]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Ássos-Léchaio Ássos Agía Marína 110
Ássos 1 916
Veliniátika 15
Káto Ássos Káto Ássos 693
Léchaio Léchaio 2 643
Perigiáli Perigiáli 1 616
Yhteensä: 6 993
Kórinthos Archaía Kórinthos Archaía Kórinthos 1 939
Archaío Limáni 979
Examília Ágios Kosmás 83
Dáfni 61
Examília 1 810
Pyhän Kolminaisuuden luostari (Moní Agías Triádos) 135
Káto Examília 816
Kórinthos Kórinthos 30 176
Solomós Bekiánika 74
Solomós 743
Xylokériza Agía Paraskeví 68
Ágios Dimítrios 71
Kechriés 238
Panórama 61
Thymarióna 29
Xylokériza 849
Yhteensä: 38 132
Saronikós Ágios Ioánnis Ágios Ioánnis 375
Athíkia Alamánnos 170
Athíkia 1 834
Taksiarkkien luostari (Moní Taxiarchón) 34
Galatáki Áno Almyrí 35
Galatáki 438
Káto Almyrí 703
Loutrá Oraías Elénis 1 145
Néa Almyrí 24
Ntrássa 41
Rytó 110
Thyméli 9
Katakáli Arakoúkia 77
Katakáli 106
Sideróna 31
Vlasaíika 128
Yhteensä: 5 260
Solygeía Angelókastro Angelókastro 376
Kórfos Ágios Pétros 20
Ílios 17
Kávos 14
Kórfos 287
Sofikó Ágios Vlássis 38
Fragkolímano 9
Kiourkáti 48
Pyhän Marinan luostari (Moní Agías Marínis) 31
Pefkáli 204
Sofikó 1 679
Yhteensä: 2 723
Tenéa Agionóri Agionóri 319
Ágios Vasíleios Ágios Vasíleios 1 264
Chiliomódi Chiliomódi 1 699
Klénia Klénia 777
Koutalás Koutalás 215
Mapsós 174
Spathovoúni 357
Stefáni Stefáni 279
Yhteensä: 5 084
Yhteensä: 58 192

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Isthmos, Korintti”, Antiikin käsikirja, s. 235, 275. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  4. a b c d Corinth Perseus. Viitattu 1.2.2016.
  5. a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Corinth”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. a b c d Excavations in the Ancient Corinth: History & Timeline The American School of Classical Studies at Athens. Arkistoitu 25.2.2016. Viitattu 3.2.2016.
  7. a b c Ιστορία της Πόλης Δήμος Κωρινθἰων. Arkistoitu 19.1.2016. Viitattu 3.2.2016.
  8. Ιστορία της Πόλης: Βυζαντινοί Χρόνοι Δήμος Κωρινθἰων. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 3.2.2016.
  9. a b Ιστορία της Πόλης: Νεότεροι Χρόνοι Δήμος Κωρινθἰων. Arkistoitu 16.2.2019. Viitattu 3.2.2016.
  10. Korintti Pieni tietosanakirja. Viitattu 3.2.2016.
  11. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]