Koptos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koptos
Κοπτός
𓎤𓃀𓏏𓏭𓇾𓇾𓏏𓏰𓈇𓏤𓏥𓊖
Faarao Nektanebo II:n patsaan jalusta Koptoksesta. Louvre.
Faarao Nektanebo II:n patsaan jalusta Koptoksesta. Louvre.
Sijainti

Koptos
Koordinaatit 25°59′47″N, 32°48′58″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Qifty, Qina
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Koptites, Thebais, Egypti
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Koptos Commonsissa

Koptos (m.kreik. Κοπτός, myös Koptis, Κοπτίς; lat. Coptus, Coptos) eli Gebtu (egypt. 𓎤𓃀𓏏𓏭𓇾𓇾𓏏𓏰𓈇𓏤𓏥𓊖, Gbtw,[1] kopt. Ⲕⲉⲃⲧⲱ), myöhemmin Iustinianopolis (m.kreik. Ἰουστινιανόπολις, Iūstinianopolis/Ioustinianopolis, myös Ἰουστινιανούπολις, Iūstinianūpolis/Ioustinianoupolis, lat. Justinianopolis), oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä. Se sijaitsi Ylä-Egyptissä eli Thebaiksessa ja kuului Koptiteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[2][3][4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koptoksen kaupunki sijaitsi Niilin itäpuolella alle kahden kilometrin päässä joesta. Nykyisin kaupungin paikalla oleva asutus tunnetaan nimellä Qift (Kouft, Keft). Koptoksen kaakkoispuolelta avautui laakso, joka johti aavikolle ja edelleen Punaisenmeren rannalla olleiden Bereniken ja Myos Hormoksen satamakaupunkien suuntaan. Koptoksen ja mainittujen kaupunkien välillä kulki merkittävät kauppatiet, joiden varrella oli karavaaniasemia.[2]

Faarao Pepi II:n aikainen Minin temppeliin liittyvä määräys piirtokirjoituksena, n. 2246–2152 eaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koptos oli olemassa jo vanhan valtakunnan ajalla noin 2686–2181 eaa., jolta lähtien se toimi oman nomoksensa keskuksena. Kaupunki kukoisti hellenistisellä kaudella sen jälkeen, kun Ptolemaios II oli perustanut Bereniken kaupungin vuonna 266 eaa. Koptos vaurastui kaupankäynnin ansiosta, sillä sen kautta kulkivat nyt kauppareitit toisaalta Arabian ja Intian ja toisaalta Libyan suuntaan. Kaupunki oli myös Niilin ja Punaisenmeren välisen aavikon kaivostoiminnan keskus.[2][6]

Koptoksen kukoistus jatkui roomalaisella kaudella.[6] Keisari Diocletianus kuitenkin lähes tuhosi kaupungin vuonna 292. Tästä huolimatta se säilyi olemassa Rooman vallan lopulle saakka. Bysanttilaisella kaudella 600-luvun alkupuolella keisari Justinianuksen aikana kaupungin nimi oli jonkin aikaa Iustinianopolis (Justinianopolis).[2] Seudun kevyt viini mainitaan antiikin kirjallisuudessa lääkkeenä kuumetiloihin.[7]

Koptoksessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1893–1894 W. F. Petrien johdolla, vuosina 1910–1911 Adolphe Reinachin johdolla ja vuosina 1924–1925 Dows Dunhamin johdolla.[6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koptoksessa sijaitsi Min-jumalalle omistettu temppeli. Se oli peräisin viimeistään uuden valtakunnan ajalta ja sitä laajennettiin hellenistisellä kaudella Ptolemaios II:n aikana. Ainakin näinä myöhempinä aikoina se oli kaksoistemppeli, joka oli omistettu Minille yhdessä Isiksen kanssa. Koptoksessa Isistä pidettiin Minin puolisona. Temppelin jäänteet ovat Koptoksen huomattavin arkeologinen löytö. Lisäksi kaupungista on löydetty muun muassa hautoja, veistoksia, reliefeja ja piirtokirjoituksia. Paikalta on löydetty myös joidenkin roomalaisaikaisten rakennusten jäänteitä.[2][6][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schweitzer, Simon D.: Gbtw Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.10.2020.
  2. a b c d e Smith, William: ”Coptos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Coptos Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
  4. Koptos (Egypt) 48 Qift - Κοπτός ToposText. Viitattu 19.10.2020.
  5. Koptos (Qift) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
  6. a b c d Koptos, background information University College London. Viitattu 19.10.2020.
  7. Aelianus: De natura animalium 7.18; Athenaios: Deipnosofistai 1.33; Plinius vanhempi: Naturalis historia 37.17–18, 37.55–56.
  8. Koptos, the temple of Min University College London. Viitattu 19.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]