Konttokurantti
Konttokurantti tai konttokuranttitili oli luotollinen pankkitili. Pankin asiakas oli oikeutettu nostamaan tililtä rahaa sovittuun summaan asti. Hän voi myös tallettaa tilille rahaa. Jos tilille oli talletettu rahaa, asiakas sai korkoa, mutta jos tilillä oli velkasaldoa, asiakas joutui maksamaan korkoa.[1]
Konttokurantti oli lähinnä suurteollisuuden ja kaupan käyttämä vakuudellinen luottomuoto. Tiliä käytettiin sekeillä ja se vastasi luotollista sekkitiliä. Luotto oli pitkäaikainen, jopa useita vuosia.[2]
Konttokurantti poistui Suomessa käytöstä 1930-luvun alussa. Tuolloin konttokurantit, kassakreditiivit ja juoksevat talletustilit yhdistettiin sekkitileiksi, jotka jakautuivat luotollisiin ja luotottomiin. Käytännössä aiempi konttokurantti oli sama kuin uusi luotollinen sekkitili.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säästöpankki-opas, s. 187. 2. painos. Helsinki: Suomen Säästöpankkiyhdistyksen Valtuuskunta, 1917.
- ↑ a b Autio, Jaakko: Korot Suomessa 1862–1952 1996. Suomen Pankki.