Konstantin Samsonov

Konstantin Samsonov (1860 tai 1861 – 31. tammikuuta 1919 Helsinki) oli venäläis-suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan luotsi- ja majakkalaitosten ylihallituksen luotsitirehtöörinä toisen sortokauden aikana 1910–1917.

Samsonov syntyi Suomessa venäläiseen perheeseen, ja osasi venäjän lisäksi jonkin verran sekä ruotsia että suomea. Hän työskenteli Suomen luotsilaitoksessa vuodesta 1885 alkaen, jonne hänen siirrettiin Pietarista. Kenraalikuvernööri Heiden myönsi Samsonoville suomen kansalaisuuden ennen suomalaiseen virkaan nimittämistä. Samsonov toimi merikarttalaitoksen päällikkönä ja johti merenmittaustöitä Lyökin luona.Samsonov nimitettiin luotsilaitoksen johtoon toukokuussa 1910.

Venäläiset suhtautuivat epäillen suomalaisten luotsimiesten luotettavuuteen ja osaamiseen lukuisten venäläisten sota-alusten karilleajojen ja suomalaisten luotsimiesten juopottelun vuoksi. Vuoden 1907 keisarillisen Standard-huvialuksen karilleajo Hangon edustalla johti luotsitirehtööri Sjömanin sotaoikeuteen ja virkaeroon. Uusi pääjohtaja Samsonov määräsi, että väkijuomien käyttö luotsilaitoksen töissä ja työpaikoilla oli ehdottomasti kielletty ja johtaisi virasta erottamiseen. Vuonna 1912 Suomen luotsilaitos siirrettiin senaatin alaisuudesta Pietarissa sijainneen Venäjän meriministeriön hydrografisen osaston alaisuuteen, ja siitä tehtiin näin venäläinen virasto. Vuoden 1912 siirtopäätöksen seurauksena hieman yli puolet luotsilaitoksen henkilökunnasta irtisanoutui. Tilalle nimitettiin lähinnä venäläisiä upseereita ja suomalaisia virkamiehiä. Osa venäläisupseereista siirrettiin Suomeen jopa Kaspianmereltä.

Helmikuun vallankumouksen jälkeen suomalaiset ottivat maan luotsitoiminnan takaisin haltuunsa perustamalla merenkulkulaitoksen venäläisen luotsilaitoksen tilalle. Samsonov kuoli sydänhalvaukseen Helsingissä tammikuussa 1919 vuoden 1918 väkivaltaisuuksien rasittamana.