Konstantin II
| Konstantin II | |
|---|---|
|
| |
| Helleenien kuningas | |
| Valtakausi | 6. maaliskuuta 1964 – 1. kesäkuuta 1973 |
| Edeltäjä | Paul I |
| Seuraaja |
monarkia lakkautettu (Geórgios Papadópoulos presidenttinä) |
| Syntynyt |
2. kesäkuuta 1940 Ateena, Kreikka |
| Kuollut |
10. tammikuuta 2023 (82 vuotta) Ateena, Kreikka |
| Puoliso | Anne-Marie |
| Lapset |
Prinsessa Alexia Kruunuprinssi Pavlos Prinssi Nikolaos Prinsessa Theodora Prinssi Philippos |
| Suku | Glücksburg |
| Isä | Paul I |
| Äiti | Hannoverin Frederika |
| Uskonto | ortodoksi |
Konstantin II[1] (kreik. Κωνσταντίνος Β΄, Konstantínos II, 2. kesäkuuta 1940 – 10. tammikuuta 2023 Ateena, Kreikka[2]) oli Helleenien kuningas ja Tanskan prinssi. Hän toimi Kreikan viimeisenä monarkkina 6. maaliskuuta 1964 – 1. kesäkuuta 1973.
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantin oli kuningas Paulin ja Hannoverin Frederikan poika. 20-vuotiaana hän kilpaili Rooman vuoden 1960 kesäolympialaisissa ja voitti kultaa purjehduksessa Louhi-luokassa.[3]
Toisen maailmansodan aikana Konstantin oleskeli Etelä-Afrikassa ja palasi Kreikkaan vuonna 1946. Seuraavana vuonna hänen isänsä Paul nousi valtaistuimelle ja Konstantinista tuli tässä yhteydessä kruununprinssi.[4]
Perhe- ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1964 Konstantin II nai Tanskan prinsessan Anne-Marien (s. 1946), joka on Tanskan kuningattaren Margareeta II:n sisar. Avioliiton myötä Anne-Marien nimi muutettiin Anna-Mariaksi. Jos monarkia palaisi, tulisi kuninkaaksi Konstantinin jälkeen hänen vanhin poikansa. Kruununprinssinä Konstantinilla oli Pavlos (s. 1967). Pavloksen lisäksi Konstantinilla ja Anna-Marialla oli neljä lasta: prinssit Nikolaos (s. 1969) ja Philippos (s. 1986) sekä prinsessat Alexia (s. 1965) ja Theodora (s. 1983).
Konstantin II:n sisar Sofía on Espanjan entisen kuninkaan Juan Carlos I:n vaimo. Konstantin ja Anna-Maria elivät pitkään maanpaossa Lontoossa ja olivat Walesin prinssi Charlesin hyviä ystäviä. Konstantin II oli prinssi Williamin kummi.[5]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: | |||
| miesten purjehdus | |||
| Rooma 1960 | Louhi | ||
Valtakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantin nousi kuninkaaksi isänsä kuoltua 6. maaliskuuta 1964.[6] Uuteen kuninkaan valtakauteen ladattiin sisällissodan partaalla olevassa Kreikassa suuret odotukset.[7]
Kuninkaana Konstantinilla oli myrskyisät välit keskustalaisen pääministerinsä Geórgios Papandréoun kanssa.[4] Kun Papandréou vuonna 1965 erosi jouduttuaan Konstantinin kanssa riitaan armeijan hallinnasta, syntyi sekasortoinen tilanne, joka johti Kreikan sotilasjuntan sotilasvallankaappaukseen 21. huhtikuuta 1967. Ajanjaksoa Papandréoun erosta heinäkuussa 1965 sotilasvallankaappaukseen kutsuttiin ns. Apostasia-ajanjaksoksi.
Joulukuussa Konstantin II yritti syrjäyttää juntan, mutta syrjäytyksen epäonnistuttua hän pakeni perheineen Roomaan. Monarkia jatkui valtionhoitajien johtamana ja everstijuntan de facto alaisuudessa. Vuonna 1973 sotilasjuntta lopetti monarkian ja julisti tasavallan kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Joulukuussa 1974 uusi Konstantínos Karamanlíksen demokraattinen hallitus järjesti monarkian lopetuksesta toisen kansanäänestyksen, joka vahvisti tasavaltaisen järjestelmän. Konstantin ilmoitti hyväksyvänsä jälkimmäisen kansanäänestyksen tuloksen.[4] Monarkia sai tuolloin noin 30 % kannatuksen.[6]
Monarkian lakkauttamisen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksi Konstantin pakeni sotilasjunttaa Roomaan ja muutti sitten Tanskaan. Kuitenkin jo vuonna 1974 hän asettui Lontooseen.[6]
Konstantin oli monta vuotta ei-toivottu henkilö, sillä hän vaati entisen perheomaisuuden, jota Kreikan valtio väitti kuninkaalliseksi omaisuudeksi, palauttamista. Oikeus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Kreikan valtion maksamaan murto-osan Konstantinin hakemista korvauksista.[5] Vaikka Kreikan tasavalta ei myöskään virallisesti tunnusta kuninkaallisia titteleitä, Konstantin perheineen jatkoi niiden käyttämistä.[7]
Vuonna 2013 Konstantin II ja Anna-Maria asettuivat pysyvästi Kreikkaan.[5] Konstantin kuoli Ateenassa vuonna 2023.[2] Entinen kuningas on haudattu Tatoissa sijaitsevalle kuninkaalliselle hautausmaalle.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Korkeamäki, Esko: Euroopan monarkit, s. 100–107. Sukuseurojen keskusliitto, 2004. ISBN 951-692-575-8
- 1 2 Kreikan viimeinen kuningas Konstantin II on kuollut Ilta-Sanomat. 11.1.2023. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Crown Prince Konstantinos Sports Reference. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 20.3.2016.
- 1 2 3 Constantine II | Biography, Greece, & Facts Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.9.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Greece's former king goes home after 46-year exile The Guardian. 15.12.2013. Viitattu 20.3.2016.
- 1 2 3 4 About ΗΜ King Constantine II Greek Royal Family. 2026. Viitattu 4.9.2026. (englanniksi)
- 1 2 The life of Constantine II, Greece's last monarch The Brussels Times. Viitattu 4.9.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konstantin II Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Paul I |
Helleenien kuningas 1964–1973 |
Seuraaja: monarkia päätetty |