Konneveden kirkonkylän työväentalo
| Konneveden kirkonkylän työväentalo | |
|---|---|
| Konneveden kirkonkylän työväentalo | |
| Osoite | Lahdenkyläntie 1, 44300 Konnevesi |
| Sijainti | Konnevesi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1949 (1968) |
| Rakennuttaja | Konneveden kirkonkylän työväenyhdistys |
| Omistaja | Konneveden työväenyhdistys |
| Runkorakenne | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Konneveden kirkonkylän työväentalo on Konneveden kirkonkylän keskustassa sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti arvokas. Talo edustaa 1950-luvulle ominaista seurantalojen rakennustyyppiä.[1] Konneveden työväentalon omistaa Konneveden työväenyhdistys, joka myös vuokraa taloa erilaisiin tilaisuuksiin.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konnevedelle työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 nimellä Kärkkäälän työväenyhdistys. Vuonna 1912 Konnevedellä oli sekä Kärkkäälän työväenyhdistys että Kärkkäälän työväenyhdistys Taisto, joka lienee nykyisen Konneveden kirkonkylän työväenyhdistyksen edeltäjä. Vuonna 1914 oltiin hankkimassa tonttia talon rakentamista varten Rautalammin kunnan omistamalta Lapumäen koulutilalta. Tuolloin ei talon rakentamisesta kuitenkaan tullut mitään. Vasta jatkosodan jälkeen ryhdyttiin uuteen yritykseen. Kunnalta ostettiin tontti vuonna 1944, johon lainhuudatus saatiin 1948. Aluksi rakennettiin tanssilava. Honkalan tilalta ja Tupaniemestä ostettiin rakennustarvikkeita. Myöskin jäsenistö rahoitti rakennustöitä. Työväentalon piirustukset teki yhdistyksen jäsen Väinö Kärkkäinen. Taloa rakennettiin talkoilla. Taloa laajennettiin mm. vuonna 1968, ja vuonna 1973 asennettiin ilmapuhallinjärjestelmä.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on lautarakenteinen. Ulkovuoraus on punaiseksi maalattua lautaa. Katteena on ollut päre, joka vaihdettiin peltiin vuonna 1961. Sisäseinät ovat paneelia ja lastulevyä, sisäkatto on kuitulevyä ja paneelia. Osa ovista on uusittu vuonna 1972. Aluksi talossa on ollut uunilämmitys, nykyään kuumailmapuhallinjärjestelmä. Asunnoissa on keskuslämmitys. Talossa on viemäri vuodesta 1950 ja vesijohto vuodesta 1959 lähtien sekä wc:t vuodesta 1978 lähtien.[3] Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen, kokoushuone ja kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Lisärakennuksina ovat olleet halkovarasto ja käymälät.[3]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, elokuvanäytöksiä, urheiluharjoituksia ja juhlia. Sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille.[3] Nykyään talossa järjestetään erilaisia juhlia, kuten häitä, syntymäpäiviä ja hirvipeijaisia.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tervetuloa Konneveden työväenyhdistys ry. Viitattu 13.10.2022.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Konneveden työväentalo Konneveden työväenyhdistys ry. Viitattu 9.11.2022.