Kongskilde Juko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oy Kongskilde Juko Ltd
Juko logo.jpg
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1949
Perustaja Lauri Junnila
Kotipaikka Mynämäki
Toimiala Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus
Liikevaihto 7 958 000 (2008)[1]
Emoyhtiö Kongskilde Industries
Kotisivu www.kongskilde.com

Oy Kongskilde Juko Ltd oli Mynämäellä toiminut, vuonna 1949 perustettu maatalouskoneita valmistanut yritys. Se toimi aiemmin myös nimillä L. Junnilan konepaja ja Juko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustajansa, teollisuusneuvos Lauri Junnilan mukaan nimetty L. Junnilan Konepaja perustettiin alun perin Saloon huhtikuussa 1949. Pajan tuotanto siirrettiin kuitenkin Mynämäelle jo vuonna 1952. Juko Oy teki heti alusta lähtien tiivistä yhteistyötä Keskusosuusliike Hankkijan kanssa. Hankkija osallistui Jukon tuotekehitykseen ja Jukon tuotanto markkinoitiin kokonaisuudessaan Hankkijan kautta. Vuonna 1980 Juko Oy:n liikevaihto oli runsaat 29 miljoonaa markkaa ja siinä työskenteli 200 henkilöä.[2] Junnilan perhe myi Jukon osakekannan Hankkijalle vuonna 1981.[3][4] Hankkija investoi merkittävästi yrityksen tuotantoon.[4] Hankkijan seuraajan, Novera-Yhtymän, vuonna 1992 tapahtuneen konkurssin jälkeen Jukon osti tanskalainen perheyritys Cormall Agro Holding. Vuonna 1997 Jukosta tuli tanskalaisen Kongskilde Industries A/S:n tytäryhtiö.[3][4] Yrityksen konepajatoiminta lakkautettiin maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman seurauksena keväällä 2010 ja sen tuotanto siirrettiin konsernin Ruotsin ja Puolan tehtaille. Suomeen jäi vain Kongskilden myyntiyhtiö, jonka palveluksessa toimii seitsemän henkiöä.[5][6] Nykyään Jukon tuotteita Suomessa kuitenkin valmistaa vielä Mynämäellä Jukon entisissä toimitiloissa toimiva osuuskunta Ratas ja Ruuvi.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukon päätuotteita olivat sen tuotannon loppuvaiheessa Juko- ja Kongskilde-tuotemerkeillä valmistetut kivenkeruukoneet, kylvölannoittimet ja suorakylvökoneet. Yritys tuotti myös juurikas- ja perunakoneita.[3][4] Yrityksen liikevaihdosta noin puolet tuli kotimaasta ja puolet ulkomailta.[3] Vuonna 2009 Jukon palveluksessa oli noin 70 työntekijää ja vuonna 2010 enää noin 60, mutta 1980-luvun alun suurimman tuotannon vuosina yrityksessä oli jopa lähes 300 työntekijää.[3][5] Juko oli myös Mynämäen suurin yksityinen työnantaja. Tehtaan lakkautuksen myötä suorakylvökoneet valmistetaan nykyään Ruotsin Överumissa ja kivenkeruukoneet Puolassa.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oy Kongskilde Juko Ltd kauppalehti.fi. Kauppalehti.fi. Viitattu 21.5.2010.
  2. Martti Häikiö: Satoa ja katoa Hankkijan saralla: Hankkijan ja Noveran historia 1905–1992, s. 197. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4282-4.
  3. a b c d e Vesa Penttilä: Juko massatuotannosta räätälöityihin tuotteisiin. Vakka-Suomen Sanomat, 27.03.2009. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c d Antti Rusko: Yritysesittely Juko Kongskilde Juko. Viitattu 21.5.2010.
  5. a b c Jukka Vehmanen: Työt päättyvät 50 työntekijältä viikon kuluttua - Mynämäen Jukon väki toivoo yhä viime hetken pelastajaa. Turun Sanomat, 9.4.2010, s. 19. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b Liisa Enkvist: Mynämäki menettää 60 työpaikkaa ja suurimman yksityisen työnantajansa - Maatalouskonekaupan kuihtuminen koitui Jukon tehtaan kohtaloksi. Turun Sanomat, 15.10.2009. Artikkelin verkkoversio.