Kongon demokraattisen tasavallan kansalliskokous
| Kongon demokraattisen tasavallan kansalliskokous Assemblée nationale | |
|---|---|
| Tyyppi | |
| Tyyppi | alahuone |
| Historia | |
| Perustettu | 2006 |
| Johto | |
| Puheenjohtaja | Vital Kamerhe Lwa Kanyiginyi Nkingi |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 500 |
 | |
| Puolueet | Paikkajako puolueittain. Kansalliskokouksessa on edustettuna yli 40 puoluetta. |
 | |
| Puolueet | Paikkajako koalition mukaan. Punaisella UDSP liittolaisineen, harmaalla oppositiopuolueet ja valkoisella täyttämättömät paikat. |
| Vaalit | |
| Valintatapa | suhteellinen vaali ja enemmistövaali |
| Viimeisimmät vaalit | 20. joulukuuta 2023 |
| Seuraavat vaalit | 2028 |
| Kokouspaikka | |
.jpg) Kansan palatsi, Kinshasa | |
Kongon demokraattisen tasavallan kansalliskokous (ransk. Assemblée nationale) on Kongon demokraattisen tasavallan kaksikamarisen parlamentin alahuone, joka luotiin vuoden 2006 perustuslain myötä. Sen 500 jäsentä valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Ensimmäisissä, vuonna 2006 järjestetyissä vaaleissa kansalliskokoukseen sai edustajia lähes 70 puoluetta. Myöhemminkin kansalliskokousta on leimannut puolueiden suuri kirjo, ja ne ovat muodostaneet keskenään liittoumia, yleensä presidentin ja oppositiojohtajan ympärille.[1]
Vaalitapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalliskokouksen edustajista 439 valitaan suhteellisella vaalilla usean edustajan vaalipiireistä ja 61 enemmistövaalilla (pluraliteettiperiaate) yhden edustajan vaalipiireistä.[2] Kansallinen äänikynnys on yksi prosentti.[3] Äänioikeusikäraja on 18 vuotta ja vaalikelpoisuuteen vaaditaan 25 vuoden ikä. Äänestyspakkoa ei ole.[4]
Vaalit 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viimeisimmissä vaaleissa joulukuussa 2023 eniten paikkoja (69) sai presidentti Félix Tshisekedin puolue UDPS (Union pour la démocratie et le progrès social). Yhdessä liittolaispuolueidensa kanssa se sai 450 paikkaa. Samaan aikaan pidetyissä presidentinvaaleissa Tshisekedi valittiin jatkokaudelle 73 prosentin ääniosuudella. Vaaleja ei voitu järjestää kaikilla Kongon alueilla Kivun konfliktin vuoksi, joten 23 paikkaa jäi täyttämättä.[4]
Työskentely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalliskokouksen säännöllisiä täysistuntoja järjestetään maaliskuusta heinäkuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Pysyviä valiokuntia on seitsemän.[4]
Kansalliskokous säätää lakeja yhdessä senaatin kanssa. Mikäli ne eivät pääse sopuun lakiehdotuksesta, muodostetaan yhteinen komissio, joka pyrkii luomaan kompromissin. Sen epäonnistuessa lopullinen päätösvalta on kansalliskokouksella.[4]
Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen on nautittava kansalliskokouksen luottamusta.[4]
Kongon parlamentilla on rajallinen valta päättää maan budjetista. Se voi tehdä muutoksia hallituksen esitykseen, mutta ali- tai ylijäämän on pysyttävä samana.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jönsson, Anders & von Konow, Jan: Statsskick och politik Nationalencyklopedin. Viitattu 29.7.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Democratic Republic of the Congo International Foundation for Electoral Systems. Viitattu 29.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Congo, Democratic Republic of International IDEA. Viitattu 29.7.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Demcratic Republic of the Congo Parlamenttienvälinen unioni. Viitattu 29.7.2025. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
