Kokonaislukujono

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kokonaislukujono on lukujono, jonka jäsenet kuuluvat kokonaislukujen joukkoon.

Kokonaislukujonoa kutsutaan äärelliseksi eli päättyväksi, jos sen pituus on rajattu, ja se on puolestaan ääretön eli päättymätön, jos siinä ei ole viimeistä jäsentä. Esimerkiksi (1, 2, 3, 4) ja (9, 66, 102, 9, 102) ovat päättyviä, (1, 1, 1, 1,...) ja (2, 4, 6, 8,...) päättymättömiä lukujonoja.

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sama luku voi toistua kokonaislukujonossa määräämättömän monta kertaa.
  • Kokonaislukujonot ovat samoja, kun niissä on samat jäsenet samassa järjestyksessä.
  • Kokonaislukujono merkitään yleensä sulkuihin, ja sen jäsenet eli termit tai alkiot erotetaan toisistaan pilkuilla.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkemmin kokonaislukujonolla (an) tarkoitetaan kuvausta

missä on luonnollisten lukujen joukko ja kokonaislukujen joukko.

Lukujonoa merkitään a(n) = an. Indeksoinnin ei välttämättä tarvitse alkaa nollasta, Katso esimerkiksi osajono. Lukuja a0, a1, a2,... nimitetään lukujonon jäseniksi.

Jono on kasvava, jos kaikilla n pätee xnxn+1 ja aidosti kasvava, jos kaikilla n pätee xn < xn+1. Vastaavasti määritellään vähenevä ja aidosti vähenevä lukujono. Lukujono on monotoninen, jos se on joko kasvava tai vähenevä.

Erikoistapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aritmeettinen kokonaislukujono[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aritmeettinen kokonaislukujono on sellainen kokonaislukujono, jonka peräkkäisten jäsenten erotus on vakio. Aritmeettisen lukujonon yleinen termi on .

Geometrinen kokonaislukujono[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geometrinen kokonaislukujono on sellainen kokonaislukujono, jonka peräkkäisten jäsenten osamäärä on vakio. Jos on esimerkiksi 2, tarkoittaa se sitä, että lukujonon seuraava jäsen on aina kaksinkertainen edelliseen verrattuna. Esim. .

Geometrisen lukujonon yleinen termi on .

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tarkoittaa luonnollisten lukujen jonoa, joka on määritelty analyyttisesti ja jossa ...

  • Toisin sanoen

2. tarkoittaa luonnollisten lukujen jonoa, jossa

3. Fibonaccin luvut määritellään rekursiivisesti:

  • Täten esimerkiksi .
  • Näin saadaan lukujono 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55, 89, 144, 233, 377, 610, 987, 1597, 2584, 4181, 6765, 10946, 17711, 28657...

4. Kun määritellään

saadaan lukujono 2, 22 = 4, 42 = 16, 162 = 256, 2562 = 65536,..., ts. a0=2, a1=4, a2=16, a3=256,...

5. Lukujono 1, 2, 3, 5, 7, 11, 15, 22, 30, 42,... kuvaa sitä, kuinka monella tavalla postitiiviset kokonaisluvut 1, 2, 3,... voidaan jakaa kokonaislukupartitioihin eli kokonaislukuihin, joiden summaksi tulee luku itse.[1] Esim. luvulle viisi saadaan seitsemän erilaista ryhmää: 5, 4+1, 3+2, 3+1+1, 2+2+1, 2+1+1+1 ja 1+1+1+1+1.

6. Lukujono 1, 2, 6, 19, 63, 216, 760, 2725, ...[2] kuvaa ns. kiinnitettyjen (ts. esim. peilikuvat katsotaan erillisiksi tapauksiksi) polyominojen[3] lukumäärää alkioiden lukumäärän n (1, 2, 3, ...) funktiona. Polyominoja voi tutkia myös piirtämällä ruutupaperille pisteitä viivojen risteyskohtiin siten, että mikään piste ei ole muusta kuviosta erillään. Esimerkiksi kolmen pisteen tapauksessa saadaan kuusi hahmoa:

          .       .     .
. . .     .     . .     . .     . .     . .
          .                       .     .

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Information on Numerical Partitions theory.cs.uvic.ca. Arkistoitu 7.10.2012. Viitattu 26.1.2013. (englanniksi)
  2. Number of fixed polyominoes with n cells. The On-Line Encyclopedia of Integer Sequences® (OEIS®). Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
  3. Polyomino Englanninkielinen Wikipedia. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]