Koivunkierrelehtitauti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koivunkierrelehtitauti on 1990-luvulta alkaen Suomen koivuissa tavattu virustauti[1]. Sitä esiintyy lähinnä puistopuissa, eikä metsien koivuissa sairautta toistaiseksi ole paljonkaan. Tauti aiheuttaa koivun lehtien jäämisen tavallista pienemmiksi, nopeammin kellastuviksi, kiertyviksi ja lopulta ruskettuvaksi. Aluksi tauti näkyy koivujen lehdillä viherhiukkasten vähenemisenä pääsuonten välissä eli vaaleanvihreänä. Tauti tarttuu tiettävästi kaikkiin Suomen koivulajeihin ja jopa muunlaisiin puihin, kuten seljaan ja pihlajaan. Tauti heikentää koivuja ja lyhentää niiden elinikää, mutta rauduskoivu vaikuttaa vastustuskykyisemmältä kuin hieskoivu.

Taudin aiheuttajaksi on todettu kirsikankierrelehtivirus CLRV. Metlan tutkijan Risto Jalkasen tutkimusryhmä yhdessä Humboldtin yliopiston professorin Carmen Büttnerin ja Susanne von Bargenin kanssa osoitti 2007 kyseessä olevan genomiltaan saman nepoviruksen, joka on todettu ensin kirsikalta. Taudin leviämistapaa ei toistaiseksi kokonaan tunneta, mutta se leviää geneettisesti. Kasveille ei ole parannuskeinoa, ja taimet tulisi tarkastaa ennen istuttamista puistoa uudistettaessa.[2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]