Koitsanlahden hovi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koitsanlahden hovi
Hovin päärakennus kesällä 2007
Hovin päärakennus kesällä 2007
Sijainti Parikkala, Suomi
Koordinaatit 61°28′14″N 29°26′22″E / 61.4704937°N 29.4394109°E / 61.4704937; 29.4394109
Rakennustyyppi Museo, kartano ja puisto
Koitsanlahden hovi

Koitsanlahden hovi on Etelä-Karjalassa Parikkalassa sijaitseva museo, jonka päärakennus on 1800-luvulta. Koitsanlahden hovi avattiin museona vuonna 1966, mutta se oli Museoviraston hallinnassa suljettuna vuodesta 1991,[1] kunnes se syksyllä 2016 myytiin yksityishenkilölle, joka avaa siinä kotimuseon.[2]

Koitsanlahden hovi on ainoa Suomen nykyisellä alueella sijaitseva lahjoitusmaakartano. Se oli alkujaan kuningas Kustaa II Adolfin vuonna 1618 perustama valtion latokartano. Vuonna 1652 Koitsanlahti lahjoitettiin sotamarsalkka ja kreivi Arvid Wittenbergille. Vuodesta 1721 paikka oli Venäjän hallitsijan lahjoitus­maa­kartano, jossa lähipitäjien talonpojat kävivät suorittamassa työpäiviä. Kartanon alueella oleva Piiskuupetäjä-niminen puu, ja pihalle vuonna 1958 pystytetty Kärsimysten kivet -muistomerkki ilmentävät talonpoikien ja kartanonomistajia edustaneiden voutien välisiä ristiriitoja. Itsenäisyyden ajalla Koitsanlahden hovi ympäröivine peltoineen oli Suomen valtion omistuksessa. 1940-luvulla sodan jälkeen päärakennukseen sijoitettiin Parikkalan mieskotiteollisuuskoulu.

Viipurissa syntynyt kirjailija Lempi Jääskeläinen on kirjoittanut kaksi teosta, Hovin vallat ja Talopoika ja hovinherra, joiden tapahtumat sijoittuvat Koitsanlahden hoviin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koitsanlahden Hovi säästyy toistaiseksi myynniltä, Helsingin Sanomat 9.5.2011
  2. Ruotsin lahjoittama arvorakennus sai vihdoin omistajan itärajalla Yle.fi, uutiset. Viitattu 24.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]