Koisamittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koisamittari
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Alsophilinae
Suku: Alsophila
Laji: aescularia
Kaksiosainen nimi

Alsophila aescularia
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

  Koisamittari Commonsissa

Koisamittari (Alsophila aescularia) on hopeanhohtoinen, vaaleanharmaa perhonen. Tämä mittarilaji on tavattu ensimmäistä kertaa Suomesta vasta vuonna 2004 Suonenjoella. Lajia tavataan lähes koko Euroopassa Islantia ja Färsaaria lukuun ottamatta.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni ja hyvin epätyypillisen näköinen mittariperhonen, jonka koiraan siipien kärkiväli 30–34 mm. Naaraan siivet ovat surkastuneet ja se on siten lentokyvytön. Etusiivet ovat vaaleanharmaat ja suhteellisen pitkänomaiset. Sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat suhteellisen leveinä, valkeakoina ja sumearajaisina raitoina, joista ulompi poikkiviiru on terävästi mutkitteleva. Sisemmän poikkiviirun ulkopuolella ja ulomman poikkiviirun sisäpuolella on siiven etureunassa musta varjostuma. Poikkiviirujen väliin jäävä osa siivestä on sävyltään hieman siiven sisä- ja ulko-osaa ruskehtavampi. Keskitäplä erottuu selvästi mustana. Aivan siiven kärjessä on tummanruskea tyvijuomu ja ulkosyrjässä rivi mustia pisteitä. Takasiivet ovat vaaleanharmaat. Niissä on himmeä kaarijuova ja tumma keskitäplä.[1][2][3][4]

Koiraan lepoasento on heimolle varsin poikkeuksellinen, sillä se pitää siipiään koisaperhosten tapaan kattolaskuisesti ruumiin sivuilla siipien mennessä osittain päällekkäin.[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppalainen perhoslaji, jonka levinneisyys ulottuu Portugalista Skandinavian eteläosiin ja Baltiaan.[3] Idässä perhosta tavataan Iraniin ja Uralille saakka.[4] Suomesta koisamittari on tavattu vain yhden kerrani. Ainoa yksilö lensi valopyydykseen Suonenjoella huhti-toukokuun vaihteessa 2004. Havainnon aikaiset sääolot viittaavat yksilön olleen Suomen eteläpuolelta eksynyt harhailija.[5][6][7]

Esiintymisalueellaan koisamittari on kevään varhaisimpia lentäjiä. Etelämpänä Euroopassa se lentää helmikuusta huhtikuulle[5] ja Norjassa maaliskuun keskivaiheilta huhtikuun loppupuoliskolle.[4]

Koisamittarin toukka.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koisamittari elää lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa.[5] Etelä-Euroopassa se on vuoristolaji[4]. Koiraat lentävät yöllä etsien puiden oksilla oleskelevia naaraita. Naaras munii oksille ja peittää munastot peräpäänsä tupsusta irtoavilla karvoilla. Toukat ovat aktiivisia touko-kesäkuussa. Kotelovaiheen koisamittari viettää maassa ja talvehtii.[5]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää erilaisten lehtipuiden ja pensaiden lehdillä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska fjärilar (valokuva) (ruotsiksi)
  2. http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1663
  3. a b c Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1, s. 50. Suomen Perhostutkijain Seura, 1985. ISBN 951-99620-7-7.
  4. a b c d http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/geometridae/aescularia.html
  5. a b c d e Reima Leinonen, Aarne Ylönen & Eino Ylönen: Koisamittari Alsophila aescularia (Denis & Schiffermüller, 1775) Suomesta uutena. Baptria, 2005, 30. vsk, nro 1–2, s. 71–72. Suomen Perhostutkijain Seura.
  6. Perhoswiki[vanhentunut linkki]
  7. Pertti Pakkanen: koisamittari

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]