Kohtalottaret

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kohtalottaret kuvattuna kreivi Alexander von der Markin hautamuistomerkissä. Tekijä kuvanveistäjä Johann Gottfried Schadow.

Kohtalottaret eli moirat (m.kreik. Μοῖραι) olivat kreikkalaisessa mytologiassa kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä, säilyttää ja katkaista ihmisen elämänlanka[1]. Kuvataiteessa moirat on esitetty vaihtelevasti vanhoina naisina tai nuorina neitoina.

Hesiodoksen mukaan moirat olivat joko Zeuksen ja Themiksen tai Nyksin tyttäriä. Heidän nimensä ovat Klotho ('Kehrääjä'), Lakhesis ('Osan Suova') ja Atropos ('Torjumaton'). Klotho pitelee värttinää ja kehrää elämänlangan, Lakhesis määrää elämänlangan tapahtumista, ja saksia pitelevä Atropos päättää milloin ja miten elämänlanka katkeaa.[2]

Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria joiden nimet olivat Nona, Decima ja Morta.[1].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nornat skandinaavisessa mytologiassa
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kohtalottaret.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hans Biederman: Suuri symbolikirja, s. 135. suom.toim. Pentti Lempiäinen. Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
  2. Alf Henriksson: Suuri tarukirja, s. 252–253. suom. toimituskunta Jorma O. Tiainen et al.. Suomentanut Hannu Hiilos, Antti Nuuttila, Kari Nenonen. Helsinki: Koko Kansan Kirjakerho, 1983. ISBN 951-864-014-9.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.