Kohoutekin komeetta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Hyvin paljon lähteettömiä kohtia

C/1973 E1 (Kohoutek)
Kohoutekin komeetta 11. tammikuuta 1974 otetussa värivalokuvassa
Kohoutekin komeetta 11. tammikuuta 1974 otetussa värivalokuvassa
Löytäminen
Löytäjä Luboš Kohoutek
Löytöpäivä 7. maaliskuuta 1973
Muut nimet 1973 XII, 1973f
Kiertorata
Periheli 0,1424 AU[1]
Eksentrisyys 1,000008[1]
(pieneni alle 1:n vuonna 1977)
Inklinaatio 14,3°
Edellinen periheli 28. joulukuuta 1973

Kohoutekin komeetta (tunnus C/1973 E1) on tšekkiläisen tähtitieteilijä Luboš Kohoutekin 7. maaliskuuta 1973 löytämä komeetta eli pyrstötähti.[2][3] Se oli lähimpänä aurinkoa eli perihelissään 28. joulukuuta samana vuonna.[4]

Komeetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohoutekin komeetta on pitkäjaksoinen komeetta; se oli näkyvissä edellisen kerran noin 150 000 vuotta sitten, ja seuraavan kerran se on näkyvissä noin 75 000 vuoden kuluttua.[5] Kun se vuonna 1973 tuli näkyviin, se oli jättiläis­planeettojen aiheuttamien häiriöiden vuoksi hyperbelimäisellä radalla eli sen radan eksentrisyys oli yli 1. Radan perusteella pääteltiin, että se olisi ollut Oortin pilveen kuuluva kappale. Siksi uskottiin, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komeetta koskaan oli kulkenut aurinkokunnan sisäosien kautta, mikä olisi aiheuttanut kaasujen näyttävän purkautumisen komeetasta.[6]

Kohoutekin komeetan lähestyessä Harvardin yliopiston tähtitieteilijä Fred Whipple sanoi sitä The Time -lehdessä "vuosisadan komeetaksi".[3][7] Tähtitieteilijöiden ennakkoarviot sen magnitudista sen ollessa lähimmillään vaihtelivat noin -2:sta -10,5:een, mutta lehdistössä esiintyi liioiteltuja arvoita, joiden mukaan se olisi ollut jopa kirkkaampi kuin täysikuu (jonka magnitudi on noin -12,7).[3] Poikkeuksellisen kirkasta komeettaa odottaneille se osoittautui kuitenkin pettymykseksi,[8] ehkä siksi, että se hajosi osittain lähestyessään Aurinkoa ennen kuin se oli lähimmillään Maata. Koska tämä oli todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun komeetta kävi Aurinkokunnan sisäosissa, [2] siinä oli yhä jäljellä suurin osa siinä alun perin olleista helposti haihtuvista aineista. Vaikka komeetta oli odotettua himmeämpi, se kuitenkin näkyi paljain silmin, mutta ei erityisen huomiota herättävänä kohteena. Kirkkaimmillaan se oli ollessaan perihelissä, 0,14 tähti­tieteellisen yksikön päässä Auringosta, ja silloin sen magnitudi oli -3. Ratatason kaltevuus oli 14.3°. Parhaiten se näkyi yötaivaalla sen ohitettua perihelin, mutta silloin se oli himmennyt sen verran, että magnitudi oli noin +4. Komeetan pyrstö näkyi taivaalla 25°:n pituisena.

Skylabin ja Sojuz 13:n henkilöstöt tekivät Kohoutekin komeetasta havaintoja. Se oli siten ensimmäinen komeetta, jota havainnoitiin miehitetystä avaruus­aluksesta käsin. Aikaisemmin tosin Apollo 13:n oli ollut määrä tehdä havaintoja paljain silminkin näkyneestä Bennettin komeetasta, mutta avaruuslento jouduttiin keskeyttämään aluksen happisäiliön räjähdettyä.

Muita Luboš Kohoutekin löytämiä komeettoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohoutekin komeettaa C/1973 E1 ei tule sekoittaa jaksolliseen komeettaan 75D/Kohoutek, jota sitäkin joskus sanotaan "Kohoutekin komeetaksi". Lisäksi Luboš Kohoutek löysi kaksi muutakin pitkäjaksoista komeettaa, C/1969 01-A (eli 1970 III tai 1969b) sekä C/1973 D1 (eli 1973 VII, 1973e).

Seurauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohoutekin komeetan ja Maan radat.
Kohoutek-uv
Kaukoultraviolettikameralla Skylabista käsin Kohoutekin komeetasta 25. joulukuuta 1973 otettu väärävärivalokuva.

Koska Kohoutekin komeetta ei ollut läheskään niin kirkas kuin oli odotettu, sen nimestä tuli huomiota herättävän epäonnistumisen tai yliampuvan ennusteen vertauskuva. Komeetta oli kuitenkin sen verran kirkas, että se oli helposti havaittavissa iltaisin sen ohitettua perihelin.

Jumalan lasten (nyk. Kansainvälisen perheen) uskonnollisen yhteisön perustaja David Berg väitti vuonna 1973 Kohoutekin komeettaa merkiksi siitä, että maailmanloppu tulee tammikuussa 1974 tai että ainakin Yhdysvalloissa tapahtuu silloin tuhoisia luonnonmullistuksia.[9][10] Uskonlahkon jäsenet levittivät Bergin tuomiojulistuksia eri puolilla maata. Suuri osa yhteisön jäsenistä kaikkialla maailmassa vetäytyi kommuuneihin tai perusti uusia sellaisia.

Kohoutekin komeetta populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohoutekin komeetta toimi innoituksen lähteenä monille muusikoille ja muille taiteilijoille:

  • Tenavat-sarjakuvassa 29. joulukuuta 1973 – 3. tammikuuta 1974 julkaistussa tarinassa Ressu ja Kaustinen piiloutuivat huopa­peitteen alle nähtyään taivaalla "oudon valon". Eppu lopulta tunnisti valon Kohoutekiksi.
  • Jazzsäveltäjä Sun Ra järjesti joulukuussa 1973 Kohoutekin komeetalle omistetun konsertin (Consert for Comet Kohoutek).
  • Saksalaisen avantgarde-musiikkiryhmä Kraftwerkin ensimmäinen single, joka julkaistiin joulukuussa 1973, oli nimeltään "Kohoutek-Kometenmelodie". Kun sävelmä muutamaa kuukautta myöhemmin julkaistiin albumilla Autobahn, sen nimi oli lyhennetty muotoon "Kometenmelodie".
  • Yahowha 13:n ensimmäinen albumi vuodelta 1973 oli nimeltään Kohoutek.
  • Argent-yhtyeen albumilla Nexus vuodelta 1974 on alussa kolme kappaletta, jotka ovat saaneet aiheensa Kohoutekin komeetasta: "The Coming of Kohoutek" ("Kohoutekin tuleminen"), "Once Around the Sun" ("Kerran auringon ympäri") ja "Infinite Wanderer" ("Ääretön vaeltaja").
  • Pink Floyd -yhtyeen 17. helmikuuta 1972 pitämästä konsertista julkaistiin vuonna 1974 laajalle levinnyt bootleg-albumi, jonka nimenä oli In Celebration of the Comet - The Coming of Kohoutek (Komeetan juhlistamisessa – Kohoutekin tuleminen).[11][12] Yhtye itse antoi eräälle silloin soittamalleen kappaleelle nimen "Eclipse Suite" ("Pimennyssarja"), ja kun se myöhemmin julkaistiin albumina, se sai nimen The Dark Side of the Moon" (Kuun pimeä puoli).
  • Weather Report julkaisi vuonna 1974 LP-levyn Mysterious Travellel, jonka kansikuva esitti komeettaa Madagaskarin yllä. Albumin nimi ja kansikuva viittasivat Kohoutekin komeettaan.[13]
  • Burl Ives julkaisi vuonna 1974 single-levyn nimeltä "The Tail of the Comet Kohoutek" / "A Very Fine Lady".
  • Rock-yhtye Journey kirjoitti ja äänitti instumentaalisen kappaleen "Kohoutek", joka julkaistiin yhtyeen ensimmäisellä Journey-nimisellä albumilla vuonna 1975.
  • Vuodesta 1974 lähtien Pitzer Collegessa Kalifornian Claremontissa on joka kevät pidetty musiikki- ja taidefestivaali nimeltä Kohoutek Music and Arts.
  • Sanfranciscolainen kirjoittaja Llee Heflin, Aleister Crowleyn seuraaja, julisti viestin, jonka hän väitti olevan peräisin vuoden 1974 komeetasta. Hän antoi viestilleen nimen "Words from Kohoutek: The Message og the Serpent and the Dove" ("Sanoja Kohoutekista: käärmeen ja kyyhkysen sanoma").
  • Komeetta mainitaan useita kertoja Larry Nivenin ja Jerry Pournellen tieteisromaanissa Lucifer's Hammer (1977).
  • Georgialainen rock-yhtye R.E.M. julkaisi vuonna 1985 albumillaan Fables of the Reconstruction "Kohoutek"-nimisen kappaleen, jossa komeetta oli romanttisen suhteen vertaus­kuvana. Vuonna 1997 yhtye päätti, ettei se tule enää koskaan esittämään kappaletta uudestaan, mutta vuonna 2009 se julkaistiin uudestaan albumilla Live at the Olympia.[14]
  • Simpsonien jaksossa 2F11, "Bartin komeetta" ("Bart's Comet", 5.2.1995) rehtori Seymour Skinner sanoo, että kerran hän oli menettänyt tilaisuuden antaa nimensä komeetalle, mutta että hän "sai takaisin" rehtori Kohoutekilta... "hänet ja hänen pienen poikansa."
  • Englantilainen techno-yhtye 808 State kirjoitti ja äänitti "Kohoutek" -nimisen instrumentaalisen kappaleen, joka julkaistiin Don Solaris -nimisellä albumilla vuonna 1996.
  • Bill Carroll julkaisi vuonna 1997 Kohoutek -nimisen albumin.
  • Meksikolaisessa televisiosarjassa El Chavo del Ocho päähenkilöt pelkäävät komeetan putoavan.
  • Meksikolainen runoilija Jaime Sabines kuvasi runossaan "Veremos" Kohoutekin komeetan avulla ajan ja avaruuden mittaamattomuutta.[15]
  • Wisconsinin Veronassa, Epic System -rakennusryhmässä on komeetan ja sen löytäjän mukaan nimetty rakennus.[16]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kohoutek Comet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Comet Kohoutek (1973f) IAU Central Bureau of Astronomical Telegrams. Viitattu 27.1.2017.
  2. ↑ a b Observations of Comet Kohoutek NASA. Viitattu 28.1.2017.
  3. ↑ a b c ”Kohoutekin komeetta 1973f”, Mitä Missä Milloin – Kansalaisen vuosikirja 1975, s. 305–308. Otava, 1974. ISBN 951-1-01580-3.
  4. ↑ ”Pyrstötähdet – kaukaiset vieraat”, Vuosifakta 1975, s. 53. WSOY, STT, 1974. ISBN 951-0-05947-1.
  5. ↑ laskettu alkuperäisen ja tulevan 1/a -arvon perusteella, jotka löytyvät sivulta Comet Kohoutek (1973f) IAU Central Bureau of Astronomical Telegrams. Viitattu 27.1.2017.
  6. ↑ Mystery of Kohoutek Star Online. 6.2.2006. Arkistoitu 10.2.2009. Viitattu 15.1.2018. (Internet Archive 10.2.2009)
  7. ↑ Comet of the Century. The Time, 4.6.1973. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Peter Lancaster Brown: ”Komeetat, pyrstötähdet”, Jokamiehen tähtitiedettä, s. 104, 107. Suomentanut Pertti Jotuni. Otava, 1975. ISBN 951-1-01879-5.
  9. ↑ The Christmas Monster! xfamily.org. 8.9.1973.
  10. ↑ 40 Days!—And Nineveh Shall Be Destroyed! xfamily.org. 12.11.1973.
  11. ↑ The Coming of Kohoutek – 1972 webbootleg-pinkfloyd.blogspot.fi. Viitattu 27.1.2017.
  12. ↑ Pink Floyd - In Celebration of the Comet - The Coming of Kohoutek (1974) Discogs.
  13. ↑ Ashley Kahn: Wayne Shorter: Face of the Deep. Jazz Times, 6.1.2002. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ AllMusic Review by Stephen Thomas Erlewine allmusic.com. Viitattu 27.1.2017.
  15. ↑ Logos Poetry logospoetry.org. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 15.1.2018. (espanjaksi) (Internet Archive 27.7.2011)
  16. ↑ An Epic Expansion Madison.com. Viitattu 27.1.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kohoutekin_komeetta&oldid=21136792”