Kohotahti

Kohotahti, vanhemmalta nimeltään nousutahti, ital. anacrusi, engl. upbeat^[1], on sävellyksen tai sen jonkin osuuden alussa oleva koroton, heikko tahdinosa, joka edeltää ensimmäistä kokonaista tahtia. Kohotahtiin voi kuulua yksi tai useampi sävel. Jos se on puolta tahtia pidempi, sitä sanotaan vajaatahdiksi.^[1]

Jos sävellyksen alussa on kohotahti, on sen lopussa tavallisesti katkotahti, joka on kohotahdin pituuden verran normaalia tahtia lyhyempi.^[2] Esimerkiksi jos tahtilaji on 4/4 ja alussa on yhden neljäsosanuotin pituinen kohotahti, on sävelmän lopussa olevan katkotahdin pituus kolme neljäsosanuottia. Jos taas tahtilaji on 3/4, on katkotahdin pituus kaksi neljäsosanuottia. Tästä seuraa erityisesti, että jos kyseessä on laulu, jossa useat säkeistöt lauletaan samalla sävelmällä, muodostavat päättyvän säkeistön lopputahti ja seuraavan säkeistön alussa oleva kohotahti yhdessä kokonaisen tahdin.

Nimitys kohotahti tai nousutahti johtuu siitä, että kapellimestari ilmaisee korollisen tahdinosan aina alaspäin, korottoman ylöspäin suuntautuvalla lyönnillä,^[3] mutta kun kohotahdissa on vain koroton tahdinosa, sitä vastaa ainoastaan ylöspäin suuntautuva lyönti.

Jos nuotteihin on merkitty tahtien järjestysnumerot, ei kohotahtia oteta lukuun, vaan sitä seuraava tahti saa numeron 1.^[4]

Kohotahti lauluissa

Laulusävelmien alussa kohotahti esiintyy pääasiassa silloin, kun laulun runomitta on jambinen eli jokainen runojalka alkaa painottomalla tavulla.^[5] Usein kohotahdin muodostaa vain jokin lyhyt, yksitavuinen sana. Tällaiset kohotahdit ovat erityisen yleisiä muun muassa saksalaisissa ja ruotsalaisissa lauluissa, mihin on vaikuttanut se, että näissä kielissä on runsaasti yksitavuisia sanoja^[6] , erityisesti partikkeleja, pronomineja ja muita lauseen alussa usein esiintyviä pikkusanoja.^[7] Koska yksitavuisia sanoja on suomessa selvästi vähemmän, on tästä seikasta usein aiheutunut ongelmia laulujen suomentajille.^[6]

Esimerkkejä

Esimerkkinä laulusta, jonka alussa on yksitavuinen kohotahti, voidaan mainita tunnettu saksalaisperäinen joululaulu Oi kuusipuu.^[6]

$\relative g' { \key g \major \time 3/4 \partial 4 d g8. g16 g4. a8 b8. b16 b4. b8 a8 b8 c4 fis,4 a4 g4 \bar "|" } \addlyrics { Oi kuu -- si -- puu, oi kuu -- si -- puu ja leh -- väs us -- kol -- li -- set } \addlyrics { "_" }$

Kohotahti saattaa olla pidempikin. Esimerkiksi onnittelulaulun Paljon onnea vaan engl. Happy Birthday to You) alussa on kohotahti, johon laulun suomenkielisessä versiossa kuuluu sana paljon:

$\relative g' { \key g \major \time 3/4 \partial 8*2 d8. d16 e4-> d g fis2-> d8. d16 \bar "|" } \addlyrics { Pal -- jon on -- ne --a vaan. Pal -- jon... } \addlyrics { "_" }$

Myös Maamme laulun alussa on kohotahti, joka käsittää sanat Oi maamme":^[2]

$\relative g' { \key g \major \time 3/4 \partial 8*3 d8 b8 c8 d4.-> g8 a8. d,16 b'2-> \bar "|" } \addlyrics { Oi maam -- me Suo -- mi syn -- nyin -- maa... } \addlyrics { "_" }$

Lähteet

↑ ^a ^b ”Kohotahti”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 3. osa (Herz–Laudes), s. 475. Otava, 1978. ISBN 951-1-04553-9
↑ ^a ^b Rytmioppia: Kohotahti Yleisradio. Viitattu 28.3.2025.
↑ ”Johtaminen”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 3. osa (Herz–Laudes), s. 269. Otava, 1978. ISBN 951-1-05295-0
↑ ”Tahtinumerot”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 5. osa (Raphael–Öttigen), s. 415. Otava, 1979. ISBN 951-1-05295-0
↑ Heikki Laitinen: ”Jambisäkeen alku”, Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa, s. 182. Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos, 2003. ISBN 951-44-5706-4 Teoksen verkkoversio.
↑ ^a ^b ^c Kategoria: Kohotahdin kirous joululaulukalenteri.wordpress.com. Viitattu 28.3.2025.
↑ Wieland Ziegenrücker, Peter Wicke: Sachlexikon Populärmusik, s. 30. München: Goldmann, 1987. ISBN 3-442-33601-5

[oimtsk-1] ”Kohotahti”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 3. osa (Herz–Laudes), s. 475. Otava, 1978. ISBN 951-1-04553-9

[yle-2] Rytmioppia: Kohotahti Yleisradio. Viitattu 28.3.2025.

[3] ”Johtaminen”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 3. osa (Herz–Laudes), s. 269. Otava, 1978. ISBN 951-1-05295-0

[4] ”Tahtinumerot”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 5. osa (Raphael–Öttigen), s. 415. Otava, 1979. ISBN 951-1-05295-0

[5] Heikki Laitinen: ”Jambisäkeen alku”, Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa, s. 182. Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos, 2003. ISBN 951-44-5706-4 Teoksen verkkoversio.

[Kategoria-6] Kategoria: Kohotahdin kirous joululaulukalenteri.wordpress.com. Viitattu 28.3.2025.

[7] Wieland Ziegenrücker, Peter Wicke: Sachlexikon Populärmusik, s. 30. München: Goldmann, 1987. ISBN 3-442-33601-5

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]