Knuut VI
Knuut VI (1163–1202) eli Knuut Valdemarinpoika oli Tanskan kuningas vuodesta 1182 kuolemaansa saakka.[1] Hän oli Valdemar I:n ja tämän puolison kuningatar Sofian vanhin poika.
Isänsä kuoltua Knuut huudettiin kuninkaaksi Urnehovedin maakäräjillä ja sen jälkeen kaikilla muilla Tanskan maakäräjillä. Heti valtaan noustuaan hän joutui kohtaamaan talonpoikaiskapinan: Skånen talonpojat kieltäytyivät maksamasta piispa Absalonin vaatimia kymmenyksiä. He lähettivät puhemiehen uuden kuninkaan luo, mutta tämä kieltäytyi ottamasta lähettilästä vastaan ja uhkasi sotatoimilla. Ennen kuin kuningas sai joukkojaan liikkeelle, paikalliset ylimykset olivat jo lyöneet talonpojat verisessä taistelussa: kuningas saapui armeijoineen kurittamaan talonpoikia niin ankarasti, että piispa Absalon anoi heille armoa.
Fredrik I Barbarossa uhkaili Knuutia ja yritti alistaa tämän alamaisekseen, ja käski vasallinsa Pommerin ruhtinaan Bugislawin valloittaa Tanskan. Valloitusretki epäonnistui surkeasti. Knuutin vastaisku johti 1185 Bugislawin alistumaan puolestaan Knuutin vasalliksi.
Knuut mainitaan uskonnolliseksi mieheksi, joka johti henkilökohtaisesti ristiretkeä pakanoiden asuttamalle Eestinmaalle vuonna 1197.
Knuutin hallituskaudella Tanska laajeni lähes laajimmilleen. Hän kuoli äkillisesti 40-vuotiaana, eikä jättänyt jälkeensä yhtään lasta. Seuraajaksi nousi hänen nuorempi veljensä Valdemar II Sejr.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Valdemar I |
Tanskan kuningas 1182–1202 |
Seuraaja: Valdemar II Sejr |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
