Knut Gustaf Ferdinand Grönhagen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Knut Gustaf Ferdinand Grönhagen (10. toukokuuta 1823 Hämeenkyrö8. tammikuuta 1909 Vilna) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.[1]

Grönhagenin vanhemmat olivat luutnantti, kruununnimismies Berndt August Grönhagen ja Eva Sofia Granfelt ja puoliso vuodesta 1855 Natalia Ivanovna Dvoržitskaja. Grönhagen tuli nuoremmaksi aliupseeriksi Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonaan 1840 ja ylennettiin porte-épée-vänrikiksi 1842. Seuraavana vuonna hänet ylennettiin vänrikiksi ja siirrettiin Muromin jalkaväkirykmenttiin Vladimirin kuvernementtiin ja edelleen vuonna 1845 1. venäläiseen tarkk’ampujapataljoonaan. Aliluutnantiksi hänet ylennettiin 1846, luutnantiksi 1847, alikapteeniksi 1850 ja kapteeniksi 1853.[1]

Grönhagen siirrettiin helmikuussa 1855 2. reservitarkk’ampujapataljoonaan, mutta ylennettiin heinäkuussa majuriksi 1. tarkk’ampujapataljoonassa ja nimitettiin pataljoonan komentajaksi tammikuussa 1856. Hänet siirrettiin vuoden päästä 3. krenatööritarkk’ampujapataljoonan komentajaksi ja ylennettiin everstiluutnantiksi 1859. Grönhagen osallistui Tammikuun kansannousun kukistamiseen Puolassa 1863. Seuraavana vuonna hänet ylennettiin everstiksi. Vuonna 1866 hänet määrättiin 99. Ivangorodin jalkaväkirykmentin komentajaksi ja vuonna 1873 Mogilevin alueen sotilaskäskynhaltijaksi sekä Mogilevin sotasairaalan päälliköksi. Grönhagen ylennettiin kenraalimajuriksi 1875 ja komennettiin Mogilevin alueelle sijoitettujen joukkojen 6. prikaatin komentajaksi vuonna 1881. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1885 ja jalkaväenkenraaliksi siirrettynä armeijan jalkaväen reserviin tammikuussa 1893. Eron sotapalveluksesta hän sai saman vuoden kesäkuussa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Knut Gustaf Ferdinand Grönhagen Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 2.2.2020)