Klaus Kristerinpoika Horn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klaus Kristerinpoika Horn

Klaus Kristerinpoika (Kristersson) Horn (n. 15181566) oli sotilas ja valtiomies. Hänestä tuli vuonna 1556 Viipurin käskynhaltija ja vuonna 1561 Tallinnan käskynhaltija. Vuonna 1561 hänestä tuli myös Liivinmaan joukkojen ylipäällikkö ja 1564 laivaston yliamiraali.[1]

Horn yritti kehittää Viipurista saksalaisten Venäjän-kaupan tapulikaupunkia. Hän vaikutti osaltaan siihen että Tallinna sekä Viru- ja Harjumaan aateli liittyivät vuonna 1561 Ruotsiin. Horn pyrki ylläpitämään suhteita Puolaan, ja sen vuoksi Eerik suhtautui häneen epäluuloisesti. Horn kuitenkin lopulta kannatti Eerikiä.[1][2]

Pohjoismaiden seitsenvuotisen sodan aikana Horn voitti Tanskan ja Lyypekin laivastot 1564 Öölannin meritaistelussa, 1565 Bornholmin ja Rügenin välillä sekä kesällä 1566 toisessa taistelussa Öölannin pohjoiskärjen lähellä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Facta 2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 181
  2. Klas Kristersson Horn Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.