Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto 2
| Kivivaara−Peuravaaran tuulivoimapuisto 2 | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Hyrynsalmi, Suomussalmi |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2016 [1] |
| Valmistunut | 2017 |
| Perustaja | Metsähallitus, Laatumaa [2] |
| Rakennuttaja | Taaleri Energia |
| Omistaja |
Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuisto 2A, Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuisto 2B |
| Operaattori | Taaleri Energia |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [3] |
| Puistojännite | 20 kV [3] |
| Liittymisjännite | 110 kV [3] |
| Korkeus | 215–242 m [4] |
| Pinta-ala | 11 km² [4] |
| Tuulivoimalat | 20 × Nordex N131 (3 MW) [5] |
| Kapasiteetti | 60 MW [5] |
 Kivivaara−Peuravaaran tuulivoimapuisto 2 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto 2 on Kainuussa Suomussalmella, ja hieman Hyrynsalmellakin, Peuravaaran ympäristössä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 20 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 60 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Taaleri Energia, sen omistavat Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuisto 2A ja 2B, jotka ovat Taaleri Energian ja Loiste Energian yhteisyrityksiä, ja sitä operoi Taaleri Energia.[6][7][4][8]
Tuulivoimapuiston nimessä oleva luku erottaa tämän Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuistosta 1, joka on rakennettu 2016.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee Suomussalmen eteläosassa Peuravaaran ympäristössä 18 kilometriä Suomussalmen kirkolta etelään. Tuulivoimaloista muut sijaitsevat Suomussalmella paitsi yksi, joka on sijoitettu kuntarajan läheisyyteen Hyrynsalmen puolelle. Tuulipuistoon johtaa useita teitä, joista tärkein tulee lännestä valtatieltä 5. Yhteyksiä on myös paikallisteille yhdystie 19247 ja yhdystie 19313. Tuulipuiston pituus on 10,5 kilometriä, leveys 3,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 11 neliökilometriä. Voimala-alueen sisälle jäävät Peuravaaran lisäksi esimerkiksi Iso Palovaara, Kauniskangas, Vapunkangas, Peurasuo, Pieni Piirtolehto, Kuljunkalliot ja Suksisuo. Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N131-mallia, jonka napakorkeus on 144 metriä [9], tuuliturbiinin halkaisija 131 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[5][10] Voimalat sijaitsevat 215–242 metrin korkeudella mpy.[4]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä Peuravaaran eteläpuolella sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotettu sähkö johdetaan 110 kilovoltin siirtolinjaa myöten Aittokosken vesivoimalaitoksen sähköasemalle, jossa sähkö kytketään kantaverkkoon. Peuravaaran sähköasema on yhdistetty toiseen Kivivaara-Peuravaaran sähköasemaan, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Leenanaholla. Sieltä alkaa oma siirtolinja Seitenoikean vesivoimalaitoksen sähköasemalle.[3][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankkeen oli käynnistänyt Metsähallituksen Laatumaa yhdessä Pöyry Finland Oy kanssa. Tuulivoimapuiston hankealue oli varsin laaja, sillä se ulottui Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien alueille. Tuulivoimaloita oli suunnitelmissa sijoitettu Hyrynsalmen Kivivaaran ja Suomussalmen Peuravaaran ympäristöihin alueiden korkeimmille paikoille. Hankkeesta esiteltiin kolme toteuttamisvaihtoehtoa. Ensimmäisessä suunnitelmassa olisi rakennettu 50 tuulivoimalaitosta, joista 28 olisi tullut Hyrynsalmelle ja 22 Suomussalmelle. Toisessa vaihtoehdossa olisi rakennettu vain 27 tuulivoimalaitosta Hyrynsalmelle. Kolmanteen vaihtoehtoon olisi tullut 39 tuulivoimalaa, joista 17 Hyrynsalmella ja 22 Suomussalmella. Voimaloiden tornit olisivat olleet korkeintaan 160 metriä ja tuuliturbiinin halkaisija noin 140 metriä.[2][3]
Tuulivoimapuiston YVA-menettelyn arviointiohjelma saapui Kainuun ELY-keskukselle heinäkuussa 2012. Kuulutuksien jälkeen hanke esiteltiin yleisötilaisuuksissa elokuun lopulla. Yleisön reaktioita kuultiin ja yhteysviranomaiselta pyydettiin hankkeesta lausunto, joka annettiin lokakuussa 2012. Hankevastaavat laativat sen pohjalta arviointiselostuksen, joka saapui ELY-keskukselle maaliskuussa 2013. Selostuksesta järjestetyt kuulemiset tapahtuivat huhtikuussa 2013 ja niistä pyydettiin sidosryhmien lausunnot toukokuussa. Yhteysviranomainen antoi niistä kokoavan lausuntonsa heinäkuussa 2013.[2]
Hanke myytiin Taalerille ja Loiste Energialle. Samaan kauppaan sisältyi myös Tolpanvaaran tuulivoimapuisto Pudasjärvellä. Loiste Energian toimenkuvaan kuului tekninen suunnittelu ja Taalerille kuului rahoitusjärjestelyt.[11] Yhteistyösopimuksessa kahden yhteisen yrityksen Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuisto 2A ja 2B (Ky [12][13]) Taalerin omistusosuus oli neljä viidesosaa ja Loiste Energian yksi viidesosa. Myyntihetkellä myyntisopimuksessa oli kuitenkin ehto, että Metsähallitus toimittaa valmiiksi luvitetun hankkeen. Tästäkin hankkeesta oli jo tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisu viivästytti kaupan syntymistä lähtökohtaisesti yli vuoden.[6][14] Tällä välin Taaleri kokosi vuosina 2014 ja 2016 sijoittajien avulla rahastoja tuulivoimapuiston rakentamiseksi. Rahastosta Taaleri Tuulitehdas II rahoitettiin sekä ensimmäinen (Kivivaara-Peuravaara 1, 39 MW) että toinen rakentamisvaihe (Kivivaara-Peuravaara 2A, 18 MW), ja rahastosta Taaleri Tuulitehdas III pelkästään kolmas loppuun saattava rakentamisvaihe (Kivivaara-Peuravaara 2B, 33 MW).[15]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakentaminen pääsi alkuun, kun ensin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ja sen päätöksestä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsitellyt valitukset hylättiin vuonna 2016.[1] Tuulivoimapuiston infrarakenteet ja sähkötyöt annettiin NCC Rakennus Oy:n tehtäväksi vuonna 2015 solmitulla noin 60 miljoonan euron sopimuksella, johon tämäkin tuulipuisto sisältyi [16]. Maanrakennustyöt aloitettiin vuoden 2016 alussa. [9] Tarkempaa tietoa siitä kuinka tuulivoimapuistot rakennettiin, ei tässä ole tietoa. Tämä tuulivoimapuisto valmistui kuitenkin vuoden etelästä puistoa myöhemmin vuonna 2017. Tuulipuiston voimalaluvustakin on hieman epäselvyyttä. Voimaloiden rakentamisesta on vaihtelevia tietoja esimerkiksi Windpower-sivustolla ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilla. Windpower-sivustolle on ilmoitettu tähän puistoon ensin 8 ja myöhemmin 5 tuulivoimalaitosta [7], ja pohjoisempaan tuulivoimapuistoon 17 tuulivoimalaitosta [5]. Tuulivoimayhdistyksen tiedoissa valmistui vuonna 2016 kahdeksan tuulivoimalaitosta ja seuraavana vuonna 22 voimalaa lisää [8]. Kummassakin tapauksessa voimaloita olisi 30. Karttapaikan kartoissa ja ilmakuvissa (vuonna 2024) erottui tämän tuulipuiston kentältä 10 tuulivoimalaa ja pohjoisen tuulipuiston maastossa 20 tuulivoimalaa.[4] Tässä artikkelissa käytetään lukumääränä 20 tuulivoimalaitosta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva valitus (Hyrynsalmi) (Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tehty valitus) kho.fi. 29.4.2016. Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ a b c Kivivaara-Peuravaara, tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset, Suomussalmi ja Hyrynsalmi YVA-menettely. 24.5.2019. Kajaani: Kainuun ELY-keskus. Viitattu 1.7.2024.
- ↑ a b c d e Kivivaara-Peuravaara, tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) (YVA-menettelyn arviointiselostus, s. 1–2, 7–8, 17–20, 23, 27, 54, 132–139, 154–155) ymparisto.fi. 3.2013. Kajaani: Metsähallitus Laatumaa & Pöyry Finland Oy. Viitattu 1.7.2024.
- ↑ a b c d e f Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ a b c d Kivivaara-Peuravaara 2-3 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Rönty, Heikki: 350 miljoonan euron investointi voi kaatua kaavavalitukseen yle.fi. 26.9.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ a b Kivivaara-Peuravaara 1 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 1.7.2024.
- ↑ a b Taaleri Tuulirahasto II Ky (PDF) (vuosiraportti 2015) 13.4.2016. Helsinki: Taaleri. Viitattu 28.7.2024.
- ↑ Nordex N131/3600 www.thewindpower.net. 10.1.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Tikkanen, Esko: Tuulivoimaan jätti-investointi Kainuuseen yle.fi. 26.9.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ Kivivaara-Peuravaaran Tuulipuisto 2A Ky kauppalehti.fi. 2016. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ Kivivaara-Peuravaaran Tuulipuisto 2B Ky kauppalehti.fi. 2016. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ Korhonen, Tiia: Joko Ylä-Kainuussa rakennetaan kesällä? – Kainuuseen kaavoitetaan noin sataa tuulivoimalaa yle.fi. 23.2.2016. Helsinki: YLE. Viitattu 29.7.2024.
- ↑ Taaleri Tuulirahasto IV Ky (PDF) 25.1.2021. Helsinki: Taaleri. Viitattu 28.7.2024.
- ↑ NCC ja Taaleritehdas tekivät 60 miljoonan sopimuksen Rakennuslehti. 18.9.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.7.2024.