Kivisilta (Tartto)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kivisild)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kivisilta
E. Ph. Körberin piirros J. C. Brotzen kokoelmasta.
E. Ph. Körberin piirros J. C. Brotzen kokoelmasta.
Ylittää Emajoen
Sijainti Tartto, Viro
Siltatyyppi kivisilta
Avattu liikenteelle 16. syyskuuta 1784
Purettu 1941 (tuhottu)
Koordinaatit 58°22′51″N, 26°43′33″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kivisilta (vir. Kivisild) oli 1784 rakennettu silta Emajoen ylittävä silta Tartossa.

Silta rakennettiin Tarton suuren tulipalon jälkeen keisarinna Katariina Suuren rakentamistöihin antamin varoin, ja hänen väitetään sanoneen: "Joki, hidasta virtaa tässä kohdassa".[1] Sillan rakennustyöt alkoivat kenraalikuvernööri George von Brownen valvonnassa vuonna 1776. Rakennustöihin sillalle tuotiin 50–80 pakkotyöläistä Paldiskista ja Siperiasta. Rakentamiseen käytettiin graniittipaasia ja tuhansia kivilaattoja.[2] Silta avattiin liikenteelle 16. syyskuuta 1784[3]. Katariina Suuren sanat ikuistettiin laattoihin sillalla latinaksi ja saksaksi.[2]

Adolf Hitlerin väitetään piirtäneen kuvan sillasta ennen kuin se tuhoutui toisen maailmansodan aikana.[1] Puna-armeija tuhosi 1941 sillan ja monta muuta merkittävää arkkitehtonista muistomerkkiä Saksan armeijan edetessä.[4] Hävitykset Tartossa olivat erityisen suuret, sillä eturintama pysytteli kaupungin kohdalla kaksi viikkoa saksalaisjoukkojen heikkouden takia. Saksalaiset valtasivat kaupungin 25. heinäkuuta 1941, jolloin puna-armeijan hävityspataljoonat olivat hävittäneet Kivisillan ja monet muut kaupungin kohteet.[2]

Kivisilta on Tarton symboleita vielä tuhoutumisensa jälkeenkin, ja se oli kaupungin historiallisen keskustan kauneimpia monumentteja.[3] Se oli Baltian ensimmäinen kivinen silta. Sillan pienoismalli on uuden Kaarsild-sillan luona. Sen on tehnyt Tiiu Kirsipuu vuonna 2004.[5]

Silta on kuvattu virolaisessa postimerkissä vuodelta 1997.[3]

Sillan ajotien leveys oli 5,6 metriä ja jalkakäytävien sen molemmin puolin 1,4 metriä. Keskiosa voitiin nostaa, jotta laivat pääsivät läpi.[3]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tartu Stone Bridge, Puhkuseestis.ee, viitattu 2.1.2017
  2. a b c Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 339, 624. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
  3. a b c d Stamps, Tartu Stone Bridge/ 133-08-1997, Eesti post
  4. Estonian architectural heritage destroyed in World War II, (Arkistoitu – Internet Archive) Estonica.org, viitattu 2.1.2017
  5. Model of Kivisild, Visit Estonia, viitattu 2.1.2017 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]