Ristiseiska

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kiusa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ristiseiska
Muut nimet seiska, kiusa, pihistys, fan-tan
Korttimäärä 52
Pelaajamäärä 2+
Havainnollistus ristiseiskan pelaamisesta:

1. Se pelaaja, jolla on ristiseiska aloittaa pelin laittamalla kortin pöytään.

2. Seuraavat pelaajat voivat laittaa toisten maiden seiskoja tai ristikutosen.

3. Seiskan yläpuolelle voidaan laittaa kahdeksan vasta, kun saman maan kuutonen on laitettu ensin. Kuutosen päälle ei voi laittaa vitosta ennen kuin pöydässä on saman maan kahdeksikko.

4. Kun pöydässä on seiskan alla sekä kasi että kutonen, voi pelaajat laittaa numerojärjestyksessä kortteja kutosen ja kasin alle. Kuutosen päälle tulee seuraavaksi viitonen ja kahdeksikon päälle yhdeksikkö.

5. Kortit pelataan numerojärjestyksessä: kasin päälle tulee ysi, sitten 10, sitten jätkä ja lopuksi kuningatar.

6. Jos pöydässä on kolmonen ja pelaajalla tämän maan kakkonen, voi hän kaataa kakkosella pinon (kääntää pinon ympäri) tai jättää kakkosen pöytään. Jos hän kaataa niin ässästä tulee numero 14. Jos hän jättää kortin pöytään niin ässä on numero yksi. Mikäli pelaaja kaataa hän saa jatkaa peliä ja laittaa uuden kortin, tai olla laittamatta.

7. Jos pöydässä on kuningatar ja pelaajalla tämän maan kuningas, voi hän kaataa kuninkaalla pinon tai jättää kuninkaan pöytään. Jos hän kaataa niin ässästä tulee numero yksi. Jos hän jättää kortin pöytään niin ässä on numero 14. Mikäli pelaaja kaataa hän saa jatkaa peliä ja laittaa uuden kortin, tai olla laittamatta.

Ristiseiska on korttipeli, jossa pelaajat pyrkivät pääsemään eroon käsikorteistaan asettamalla niitä vuorollaan pöydälle pinoihin arvojärjestyksessä seiskoista alas- ja ylöspäin. Ristiseiska kuuluu Suomen suosituimpiin korttipeleihin. Pelin muita nimityksiä ovat seiska, kiusa, pihistys ja fan-tan.[1]

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallinen korttipakka jaetaan viimeistä korttia myöten kaikille pelaajille yksi kerrallaan. Ristiseiska aloittaa pelin.

Kortteja ladotaan pöytään arvopuoli ylöspäin niin, että keskimmäiseksi tulevat seiskat, niiden alapuolelle sijoitetaan omaan pinoonsa saman maan kortit kuutosesta kakkoseen. Vastaavasti seiskan yläpuolelle tulevat kortit kahdeksasta kuninkaaseen.

Pelaaja, joka pääsee ensimmäisenä päättämään kakkosella tai kuninkaalla, saa valita mihin päähän ässä laitetaan.

Kun jonkin maan seiska on laitettu pöytään, siihen voi ensin lisätä saman maan kuutosen ja sen jälkeen kahdeksikon. Vasta sitten voi kyseiseen maahan jatkaa muiden korttien laittoa. Näin voi esimerkiksi haitata muiden pelaajien peliä panttaamalla kuutosta tai kasia mahdollisimman pitkään.

Pelin voittaja on se, joka saa ensimmäiseksi kaikki korttinsa pois kädestään.

Sääntömuunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muilta pelaajilta lasketaan käteen jäävien korttien pisteet, jolloin ässä on arvoltaan 1, sekä mahdollinen pantti. Pisteet kannattaa kirjoittaa ylös jos peliä jatketaan uusilla kierroksilla.

Jos pelaaja ei pysty laittamaan mitään korttia, hänen täytyy ottaa pantti. Pantin arvo on 25 pistettä. Hyvä pantti on esimerkiksi kynä, jolla pelipöytäkirjaa pidetään mahdollista pistelaskua varten. Jos joku toinen tarvitsee panttia, se vapautuu edelliseltä ja samalla pantin luovuttanut pelaaja vapautuu myös sakkopisteistä.

Jos peliä pelataan ilman pistelaskua, eikä pelaaja pysty laittamaan korttia pöydälle, a) hänen täytyy ottaa sattumanvaraisesti joku kortti edeltävältä pelaajalta, tai b) edeltävä pelaaja antaa kortin pelaajalle (yleensä iso- tai pieninumeroinen, tai jokin muu pöydälle sopimaton kortti) riippuen sääntötulkinnasta, jolloinka vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Edeltävällä pelaajalla on oltava kuinkin vähintään kaksi korttia.

Jos pelaaja laittaa pöydälle kuninkaan tai ässän, hänen täytyy kääntää täysinäinen sarja nurin päin, jonka jälkeen hän saa laittaa uuden kortin. Hän voi myös päättää olla jatkamatta.

Joidenkin muunnelmien mukaan kasin voi lyödä pöydälle seiskan jälkeen, vaikka kuutosta ei olisikaan lyöty.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saari, Mikko: Tarotista Texas Hold’emiin – 600 vuotta korttipelejä, s. 56. Helsinki: BTJ Kustannus, 2008. ISBN 978-951-692-692-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]