Kirsti Rossin murha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kirsti Rossin murha oli Pieksämäen kauppalassa sunnuntaina 3. heinäkuuta 1938 tapahtunut henkirikos jonka uhriksi joutui työmies T. Rossin 9-vuotias tytär Maila Kirsti Kaarin Rossi. [1] Rossin surmasi Onni Edvin Aukustinpoika Koivisto.

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murhaaja Onni Koivisto.

Kirsti Rossi oli saanut vanhemmiltaan luvan lähteä tapaamaan sisartaan joka oli työssä paikkakunnalla vierailunäytöntöjä pitäneessä Suomen Tivolissa. Hän ei palannut kotiin ja 6. heinäkuuta kello 21 aikaan leskiemäntä Maria Pöntinen löysi Kirsti Rossin ruumiin kauppalan alueella sijainneesta metsiköstä noin 300 metrin päässä rautatiestä.[1]

Poliisi pidätti tekoon syylliseksi epäiltynä Karttulasta kotoisin olleen sekatyömies Onni Edvin Aukustinpoika Koiviston (s. 1910). Kuulustelussa Koivisto tunnusti tehneensä väkivaltaa tytölle ja sitten kuristaneensa häntä ja lopuksi lyöneensä kuolettavasti tyttöä päähän maasta löytämällään juurikaskartulla.[1]

Kirsti Rossin murha herätti suurta kiihtymystä Pieksämäellä. Kun Koivisto tuotiin keskiviikkona 28. heinäkuuta 1938 aamujunalla Mikkelin lääninvankilasta Pieksämäen ja Jäppilän välikäräjille Pieksämäelle oli asemalla häntä vastassa suuri väkijoukko joka uhkasi tappaa Koiviston ja yritti käydä käsiksi häneen mutta poliisit onnistuivat pitämään joukon loitolla. Myös oikeuden istuntopaikalle oli kokoontunut suuri väkijoukko. Kun väkijoukosta kuului huomautus että Amerikassa ei Koiviston tapainen roisto selviäisi hengissä edes oikeuspaikaltakaan lausui Koiviston kanssa samassa oikeudenistunnossa tuomittavaksi tuotu ja törkeistä varkauksista syytetty, lehdistön suurvarkaaksi kutsuma Eino Kärpänen tähän : "Ei myöskään Pohjanmaalla!". Syyttäjän vaatimuksesta juttu käsiteltiin suljetuin ovin ja koska uhrin ruumiinavauspöytäkirjaa ei ollut vielä tullut juttu lykättiin elokuun 17. päivänä pidettäville käräjille. Oikeudenkäynnin jälkeen Koivisto saatettiin uhkaavasti esiintyneen väkijoukon läpi poliisiautolle ja hänet kuljetettiin Pieksämäen poliisivartiokonttorille. Tännekin oli kertynyt väkeä ja kun Koivistoa kuljettanutta pollisiautoa autoilla seuranneet miehet yrittivät väkisin tunkeutua poliisivartiokonttoriin päästäkseen käsiksi Koivistoon poliisit joutuivat ampumaan varoituslaukauksia saadakseen miehet perääntymään.[2]

Elokuun 17. päivänä Koivisto tuotiin Pieksämäelle vahvan poliisivartion saattamana ja myös käräjäpaikalle oli komennettu ylimääräisiä poliiseja. Yleisöä kertyi kuitenkin tällä kertaa vähän eikä se esiintynyt uhkaavasti. Juttu jossa syyttäjä vaati Koivistolle kuolemantuomiota käsiteltiin edelleen suljetuin ovin ja koska ruumiinavauspöytäkirjaa ei ollut vieläkään tullut lykättiin käsittely 14. syyskuuta pidetyille välikäräjille. Kun Koivistoa oltiin viemässä pois käräjäpaikalta paikalla ollut yleisö otti hänestä runsaasti valokuvia ja esiintyi muuten rauhallisesti.[3]

Syyskuun 14. päivä kihlakunnanoikeus tuomitsi Koiviston alaikäiseen tyttöön kohdistuneesta väkivallanteosta 10 vuodeksi kuritushuoneeseen ja rikoksen salaamiseksi tehdystä murhasta kuolemanrangaistukseen. Hänet passitettiin Kuopion lääninvankilaan.[4]

Murhasta tehtyjä arkkiveisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toivo Käki : Ryöstetty kukka : muistoksi 9 v. pikku Kirstille, joka tuli murhattua Pieksämäellä 3.7.1938 : runo Hurman saalis, kuvaus lapsen murhasta ja toinen runo Laiva myrskyssä, kuvaus ihmisten elämästä ja kolmas runo Kumpi on parempi. Tekijä, Mikkeli 1938
  • Toivo Käki : Totuuden valitusvirsi "lapsen murhasta" joka tapahtui Pieksämäellä 3.7. 1938 : murhatuksi tuli 9 v. Kirsti Rossi ja murhaaja oli Onni Koivisto, joka murhasi lihanhimojensa tähden ja runo Äidin kehtolaulu lehtolapselle. Tekijä, Mikkeli 1938

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]