Kirotun kirjan vartija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirotun kirjan vartija
Kirjailija Juri Nummelin (toim.)
Kansitaiteilija Samppa Ranta
Kieli suomi
Genre kauhu, kosminen kauhu, Cthulhu-mytologia
Kustantaja Jalava
Julkaistu 2016
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 496
ISBN 978-951-887-531-7
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita on Juri Nummelinin toimittama ja Jalavan vuonna 2016 julkaisema antologia. Siihen on koottu 17 suomalaista kauhunovellia, jotka hyödyntävät H. P. Lovecraftin luomaa Cthulhu-mytologiaa.[1] Neljä kirjan novelleista on julkaistu aiemmin toisaalla. Jo 1990-luvun alussa ovat ilmestyneet S. Albert Kivisen ”Cthulhun suojatti” (kokoelmassa Merkilliset kirjoitukset), Johanna Sinisalon ”Me vakuutamme sinut” (antologiassa Kultainen naamio) ja Boris Hurtan ”Kolmen jumalan kumartaja” (Portin numerossa 1/1990). Hurtta on tosin kirjoittanut novellinsa kokoelmaa varten uudestaan. Emilia Karjulan novelli ”Kokemäenjoen paholaissammet” taas on ilmestynyt Portissa vuonna 2014.[2]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nörttityttöjen arvostelussa Reetta Järvenpää kehuu Kirotun kirjan vartijaa. Hänestä sen novellit ovat monipuolisia ja mukana on sekä Lovecraft-pastisseja että Cthulhu-kauhua omista lähtökohdistaan luovia novelleja. Kumpikin lähestymistapa on toimiva, eikä kirja ala toistaa itseään. Suomi on toimiva miljöö lovecraftilaiselle kauhulle, ja tarinoissa tuodaan esiin monia eri teemoja, kuten sukupuoli-identiteetti sekä vanhemmuus ja perhe. Kokoelman paras novelli on Sinisalon ”Me vakuutamme sinut”, jonka 1990-luvun laman ”sekavia ja epätoivoisia tunnelmia” kuvaava tarina on edelleen ajankohtainen. Järvenpään mielestä Kirotun kirjan vartija on ”mainio kauhukokoelma ja erinomainen kunnianosoitus H. P. Lovecraftille”.[3]

Kirjavinkit-sivuston Mikko Saari pitää kokoelmaa onnistuneena. Materiaali on monipuolista ja mukana on sekä perinteisiä Cthulhu-tarinoita että omaperäisempiä novelleja, kuten Vesa Sisätön humoristinen ”Kun taata Tsathogguan ampui”. Suomalainen miljöö tuo Saaren mukaan ”hyvää bonusta tarinoihin”.[4]

Nousu-verkkolehden Aleksi Vaittinen toteaa Kirotun kirjan vartija -arvostelussaan, että ”Lovecraftin teoksia nuorena ahmineelle fanille Suomeen sijoittuvat tarinat ovat yhtä herkkua”. Novellien taso vaihtelee hyvästä erinomaiseen ja lukija jää kaipaamaan lisää. Vaikka novellit ovat temaattisesti samanlaisia, niiden tarinat ja tapahtumat ovat erilaisia, ja Lovecraft-viittaukset ovat kekseliäitä.[5]

Kieleke-lehden Atte Huhtalan mukaan Kirotun kirjan vartija on ”kotimaisen kauhuvuoden merkkiteos”. Hänestä erot kirjailijoiden tyylissä tuovat kokoelmaan kaivattua vaihtelua, mutta näkyvät myös epätasaisena laatuna. Novellit ovat tyylilajiin sopivasti esikuvalleen uskollisia, mutta suomalainen miljöö tuo niihin ”aidosti raikkaan näkökulman”. Parhaiten hän uskoo kirjan sopivan Lovecraft-harrastajille.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nummelin, Juri (toim.): Kirotun kirjan vartija. Helsinki: Jalava, 2016. ISBN 978-951-887-531-7.
  2. Nummelinin esipuhe, s. 5–8.
  3. Järvenpää, Reetta: Kirja-arvostelu: Kirotun kirjan vartija – suomalaisia Cthulhu-tarinoita (toim. Juri Nummelin) Nörttitytöt. 5.10.2016. Viitattu 4.4.2017.
  4. Saari, Mikko: Juri Nummelin (toim.): Kirotun kirjan vartija Kirjavinkit. 14.7.2016. Viitattu 4.4.2017.
  5. Vaittinen, Aleksi: Kirotun kirjan vartija: Suomalaisia Cthulhu-tarinoita – Juri Nummelin (toim.) Nousu: Kuumottava kulttuurijulkaisu. 4.8.2016. Arkistoitu 4.4.2017. Viitattu 4.4.2017.
  6. Huhtala, Atte: Kieleke-esittelyssä Kirotun kirjan vartija Kieleke: suomen kielen opiskelijoiden lehti. 28.10.2016. Viitattu 4.4.2017.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.