Kirkkolippu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toisen pääsiäispäivän ristisaatto Uspenskin katedraalin luona 2003. Lyhdyn ja ristin kantajien takana kirkkoliput.
Kahdella sivukantotuella varustettu metallinen kirkkolippu Uspenskin katedraalissa. Ikonina Ylösnousemusikoni.

Kirkkolippu (ven. horugvi) on ortodoksinen jumalanpalvelusväline. Sitä käytetään ristisaatoissa aina parittain.

Kirkkolippu periytyy suoraan niistä roomalaisista ristitunnuksin varustetuista Labarum-lipuista, joita keisari Konstantinus Suuri käytti Mulviuksen sillan taistelussa saadessaan voiton Maxentiuksesta.

Liput otettiin jo varhain osaksi kristillistä jumalanpalvelusta idässä, koska Konstantinus siirsi pääkaupunkinsa Konstantinopoliin jo varhain.

Liput kehittyivät nykyiselleen ensin Bysantin ja sittemmin keisarillisen Venäjän hoveissa.

Kirkkolippu on useimmiten malliltaan standaari: lippu on pystysuuntainen ja kiinnitetty vaakasuoraan poikkipuuhun, joka ripustetaan nyöreillä tai joskus ketjuilla varsinaiseen kantotankoon. Lipuissa on juhlaikoneita, merkittävimpinä Kristuksen ylösnousemusikoni ja Kristuksen kasteen ikoni. Katedraaleissa voi kirkkolippuja olla useitakin pareja, joista arvokkaimmat ovat vain esillä mutta eivät varsinaisesti käytössä. Hangon ortodoksisessa kirkossa on hyvin kauniit kirkkoliput, jotka on tehnyt taiteilija Ina Colliander.

Helsingin ortodoksisen hautausmaan uudessa kirkossa kirkkoliput ovat puisia: ne ovat n. 40 x 40 cm kokoisia kaksipuolisia ikoneita jotka on kiinnitetty noin kaksimetrisiin kantovarsiin toisesta pystyreunasta; vapaassa reunassa on koko reunan mittainen kangasviiri. Tankojen huippuhelana on tyylitelty vihkiristi.

Joissakin kirkoissa, muun muassa Uspenskin katedraalissa Helsingissä, on myös metallisia kiinteästi tangon sivulle kiinnitettyjä kirkkolippuja. Niitä käytettiin ristisaatoissa vielä 1980-luvun loppupuolella, jolloin yhtä tällaista kantoi kolme miestä: varsinaiseen tankoon liittyy kaksi nivelöityä sivutukea. Lisäksi katedraalissa on kaksi muutakin paria kulta- ja hopeakirjailulla brokadista tehtyjä kirkkolippuja, mutta niitä ei ole sotien jälkeen käytetty, koska ne ovat liian arvokkaita. Niitä vain pidetään esillä. Brokadiset kirkkoliput konservoitiin 1980-luvulla.

Metallisten lippujen käyttö loppui, kun todettiin että liput alkoivat olla jo liian hauraassa kunnossa ja tilalle hankittiin uudet huomattavasti kevytrakenteisemmat standaarimalliset. Näiden uusien lippujen ikonit on sijoitettu muovisiin taskuihin, jotta niitä voidaan vaihtaa kunkin juhlan aiheen mukaan.

Käytäntö on levinnyt sittemmin muihinkin seurakuntiin. Näitä uusimallisia horugveja hankittiin kokeilujen onnistuttua useimpiin muihinkin kirkkoihin ja kappeleihin, mm. Mellunmäen Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeliin.

Helsingin ortodoksinen seurakunta on teettänyt kirkkolipun mallisen pöytästandaarin, jota jaetaan tunnustuksena ansioituneille seurakunnan työntekijöille, seurakuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Sitä kutsutaan nimellä Seurakunnan horugvi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]