Kirjopillike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjopillike
Dead nettle.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Pillikkeet Galeopsis
Laji: speciosa
Kaksiosainen nimi

Galeopsis speciosa
Mill.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kirjopillike Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirjopillike Commonsissa

Kirjopillike eli kirjava pillike (Galeopsis speciosa) on kirjavakukkainen pillikkeiden (Galeospis) sukuun ja huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Se on Suomessa muinaistulokas.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjopillikkeen lehtiä.

Kirjopillike on jäykkä, ruohovartinen 20–90 senttimetriä korkea kasvi, jonka kasvutapa ja lehti muistuttavat harvalehtistä nokkostalähde?. Lehdet kasvavat vastakkain ja ne ovat karvaisia. Varsi on haarova, kulmikas ja karvainen.[1]

Kirjopillike on Suomessa tavattavista pillikkeistä suurikukkaisin. Sen kukat ovat huulimaiset, alahuuli on violetti ja muut osat keltaiset. Kukan pohjassa on mettä, jota juodakseen hyönteisten on kurkotettava niin syvälle kukan sisään, että ne väistämättä tahriintuvat siitepölyyn. Ihmislapset nykivät kukkia irti ja imaisevat niiden pohjassa olevan mesitipan suuhunsa.[2] Kirjopillike kukkii loppukesällä heinäkuusta syyskuuhun.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjopillikettä tavataan Euroopassa ja Länsi-Aasiassa.[3] Kirjopillike on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia. Se on muinaistulokas ja levinnyt Suomeen muualta Euroopasta ihmisen mukana[1].

Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjopillike kasvaa joutomailla, metsänreunoilla, tienvarsilla ja viljelyksillä. Se suosii ravinteikkaita ja typpipitoisia kasvupaikkoja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kirjopillike Luontoportti. Viitattu 21.3.2021.
  2. Kirjopillike Ympäristötietokeskus Moreenia, Tampere. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 27.7.2007.
  3. Anderberg, Arne: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.3.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]