Kirjohuisku

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjohuisku
Kirjohuisku (Aechmea fasciata)
Kirjohuisku (Aechmea fasciata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Ananaskasvit Bromeliaceae
Suku: Huiskuananakset Aechmea
Laji: fasciata
Kaksiosainen nimi

Aechmea fasciata
(Lindl.) Baker[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kirjohuisku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirjohuisku Commonsissa

Kirjohuisku (Aechmea fasciata) eli kukka-ananas on huiskuananaksiin kuuluva kasvi. Huiskuananaksia pidetään huonekasveina.[2][3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjohuiskun juuristo on hyvin pieni ja siksi ne istutetaan pieniin ruukkuihin.[4] Lehdet ovat puikulamaiset, jopa yli 50 cm, noin 10 cm leveät ja kasvavat ruusukemaisesti, ja kasvista tulee noin metrin korkuinen suurimmillaan. Kourumaisten lehtien tyvissä imusuomuja. Nahkamaiset, teräväreunaiset ja harvasti piikkiset lehdet ovat tummanvihreät ja niissä on hopeanharmaita raitoja.[2][3]

Lehtien keskeltä kasvava kukinto on huomiota herättävä ja pitkäikäinen. Kukinnon uloimmat teräväreunaiset suojuslehdet ovat vaaleanpunertavia ja keskeltä kasvaa sinertävänpunaisia pienempiä kukkia.[2][3] Suojuslehtien muodostama tupsu säilyy pitkälle kukkimisajan yli, verso kuolee hitaasti ja emokasvi kasvattaa samaan aikaan sivuversoja, yhden tai useampia.[5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvia esiintyy luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa jossa se kasvaa epifyyttinä eli päällyskasvina.[3] Se kerää luonnossa kasvaessaan lehtiruusukkeen keskelle sekä lehtihakoihin vettä ja ei sen vuoksi tarvitse juuria kun paikallaan pysymisen.[6]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjohuisku viihtyy puolivarjossa, mutta satunnaisesti auringonvaloakin. Se ei siedä pitkäaikaisesti auringon paahdetta. Kirjohuiskut mätänevät helposti liialla kastelulla, se on sille erityisen herkkä. Sitä kastellaan kaatamalla haaleaa vettä sen lehtiruusukkeen sisään, ei laittamalla suoraan vettä multaan. Lehtiruusukketta ei saisi päästää kuivamaan paitsi lepoaikana, loka-helmikuussa. Sietää kuivuutta viikkoja. Kasvukaudella lannoitetaan miedolla lannoitteella noin kerran kuussa. Ruusuke olisi hyvä huuhdella silloin tällöin puhtaalla vedellä.[2][3]

Lisääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjohuiskuja lisätään sivuversoista jotka syntyvät lehtihankaan kukkimisen päätyttyä. Kun ne ovat noin 20 cm:n pituisia ne voi leikata irti ja istuttaa omiin ruukkuihin, paras aika tähän on loppukevät tai alkukesä.[2][3] Mullaksi sekoitetaan turvemullasta ja hiekasta karkea seos.[4][4]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Visa Lipponen, Seppo Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 76. Porvoo: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23916-X.
  • Rob Herwig ; suom. Esko Puupponen: 201 huonekasvia, s. 19. WSOY:n graafiset laitokset Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07903-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS: Aechmea fasciata (Lindl.) Baker Viitattu 06.11.2017.
  2. a b c d e Puutarha.net: Kirjohuisku Aechmea fasciata Viitattu 13.11.2017.
  3. a b c d e f Huonekasvit.fi: Kirjohuisku Aechmea fasciata Viitattu 13.11.2017.
  4. a b c Rob Herwig ; suom. Esko Puupponen: 201 huonekasvia, s. 19. WSOY:n graafiset laitokset Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07903-0.
  5. Visa Lipponen, Seppo Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 76. Porvoo: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23916-X.
  6. Plants & Flowers » Aechmea fasciata Viitattu 13.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]