Kirjavarkaat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjavarkaat
Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana
Boktjuvarna
Jakten på de försvunna biblioteken
Kirjavarkaat1.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Anders Rydell
Kansitaiteilija Pär Wickholm
Kieli ruotsi
Kustantaja Norstedts
Julkaistu 2015
ISBN 978-91-1-306532-8
Suomennos
Suomentaja Pekka Marjamäki
Kuvittaja arkistokuvitus
Kansitaiteilija Pär Wickholm
Kustantaja Gummerus
Julkaistu 2016
Ulkoasu sid.
Sivumäärä 474
ISBN 978-951-24-0362-2
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kirjavarkaat: Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana (Boktjuvarna. Jakten på de försvunna biblioteken) on ruotsalaisen toimittajan Anders Rydellin kirjoittama kirja, jossa hän kertoo, miten saksalaiset natsivallan aikana ryöstivät ja tuhosivat eurooppalaisia kirjastoja.

Kirja on toinen osa trilogiaksi suunnitellusta kokonaisuudesta, joka kertoo toisen maailmansodan aikaisesta kulttuurirosvouksesta. Aiemmin Rydell on kirjoittanut natsien taidevarkauksista August-palkintoehdokkaana olleen kirjan Plundrarna.[1]

Kirjan aineistoa kootessaan Rydell kiersi ympäri Eurooppaa selvittämässä kirjojen ja kirjastojen kohtaloita.[1] Ryöstelyn ja tuhotyön kohteeksi joutui erityisesti juutalaisten kirjastoja, mutta myös muita, kuten Pariisissa sijaitseva Turgenev-emigranttikirjasto, jonka tuhon sitten viimeisteli neuvostoarmeija ja lopulta neuvostoviranomaiset.[2] Tuhotyön pääorganisaattoreina ja toteuttajina olivat Heinrich Himmler ja Alfred Rosenberg, jotka kilpailivat kirjoista ja muusta aineistosta. Kirjojen tuhoamisen lähtölaukaus oli saksalaisen opiskelijaliittojen kattojärjestön Deutsche Studentenschaftin vuonna 1933 organisoima kirjarovio, jossa paloi parikymmentätuhatta kirjaa.[2].

Rydell on sanonut: "Kirjavarkauksien tutkiminen kosketti minua paljon enemmän kuin taideryöstöjen selvittely."[3] Kirjassa hän kirjoittaa, että natseilla oli tavoitteena hävittää kirjavarkauksilla Euroopan kirjallinen perintö.[4]

Kirjan lopussa on hakemistoksi nimetty luettelo, jossa on lyhyt kuvaus kirjassa mainituista henkilöistä, ja sen jälkeen on viiteluettelo. Kirjassa on parikymmentä aiheeseen liittyvää mustavalkoista kuvaa.

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Petäjä luonnehtii arviossaan (Helsingin Sanomat) Rydellin Kirjavarkaat-teosta "äärimmäisen mielenkiintoiseksi".[2] Teos on kirjoitettu kevyehköön reportaasityyliin, mutta se sisältää hyvin paljon asiaa, kuten Raija Hakala sanoo (Aamulehti). Se on Hakalan mukaan "hurja ja kiehtova kulttuurihistoriallinen aikamatka Goethen Saksasta natsien Saksaan ja sen tuhoon".[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Anders Rydell, Författarcentrum, viitattu 22.3.2017 (ruotsiksi)
  2. a b c Jukka Petäjä, Kirjojen holokaustilla tuhotiin kollektiivinen muisti. Helsingin Sanomat 20.3.2017 s. B 3 (Artikkelin verkkoversio)
  3. Miia Gustafsson, Natsien kirjavarkaudet ovat jääneet pimentoon, Yle.fi 29.10.2016, viitattu 22.3.2017
  4. Per T. Ohlsson, Sysvenskan 1.10.2015, viitattu 22.3.2017 (ruotsiksi)
  5. Raija Hakala, Arvio: Natsit tuhosivat tuhansia kirjoja ja arkistoja, Aamulehti 21.12.2016, viitattu 22.3.2017