Kirishitan
Kirishitan (jap. キリシタン) tarkoittaa japanilaista kristittyä tai kristinuskoa Japanin historiassa, erityisesti 1500- ja 1600-lukujen roomalaiskatolisia lähetyssaarnaajia ja heidän kääntyneitä.
Kristinusko saapui Japaniin vuonna 1549 jesuiittalähetyksen myötä. Seuraavan vuosisadan aikana satoja tuhansia japanilaisia kääntyivät kristinuskoon. Kristinuskon nopea kasvu herätti poliittisia pelkoja, mikä johti Japanin sulkeutumiseen ulkomaankaupalle, sallien vain hollantilaisten, kiinalaisten ja korealaisten kaupan.[1]
Japanin yhdistäjä, sotaherra Oda Nobunaga tuki kristinuskoa buddhalaisuuden vastapainoksi, mutta hänen seuraajansa Toyotomi Hideyoshi käänsi suhtautumisen kielteiseksi ja määräsi lähetyssaarnaajat poistumaan vuonna 1587. Tokugawa-shōgunaatti kielsi kristinuskon vuonna 1614, karkotti lähetyssaarnaajat ja vainosi kristittyjä. Shimabaran kapina (1637–1638) kukistettiin verisesti, ja kristityt ajettiin maan alle.[1]
Salaiset kristityt, kakure kirishitan, jatkoivat uskontoaan naamioiden kristilliset symbolit buddhalaisuuden muotoon. 1800-luvulla rajoitukset lievenivät, ja vuonna 1865 noin 20 000 salaisesta kristitystä tunnusti uskonsa avoimesti. Suurin osa liittyi katoliseen kirkkoon, mutta osa säilytti osittain omia perinteitään, muodostaen hanare kirishitan -ryhmän.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kirishitan | Japanese Christianity, History & Culture | Britannica www.britannica.com. Viitattu 28.5.2025. (englanniksi)