Kirgisian korkein neuvosto
| Kirgisian korkein neuvosto | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puheenjohtaja | Nurlanbek Turgunbek uulu |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 90 |
 | |
| Vaalit | |
| Valintatapa | henkilövaali |
| Viimeisimmät vaalit | 30. marraskuuta 2025 |
| Seuraavat vaalit | 2030 |
| Kokouspaikka | |
| Biškek | |
| Kotisivut | |
| https://www.kenesh.kg/ | |
Kirgisian korkein neuvosto (kirg. Жогорку Кеңеш, Žogorku Keñeš) on Kirgisian kansallinen yksikamarinen parlamentti. Se koostuu 90 edustajasta, jotka valitaan viiden vuoden välein. Ennen vuoden 2021 vaaleja edustajia oli 120. Käytössä on viiden prosentin kansallinen äänikynnys, minkä lisäksi puolueen tulee saada vähintään puoli prosenttia äänistä jokaisessa vaalipiirissä. Näin pyritään estämään alueelliset ja etnisiin sidonnaisuuksiin perustuvat puolueet.[1]
Vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalijärjestelmää muutettiin vuonna 2025 niin, että aiemmasta sekavaalitavasta siirryttiin henkilövaaliin, jossa kustakin vaalipiiristä valitaan kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta, jos heidän puolueensa ylittävät äänikynnyksen (ks. johdanto). Mikäli kolme eniten ääniä saanutta ovat kaikki samaa sukupuolta, valitaan kolmanneksi eniten saaneen sijaan eniten ääniä saanut toista sukupuolta edustava ehdokas. Kansainväliset tarkkailijat arvostelivat samassa yhteydessä toteutettua ehdokasmaksujen korotusta ja vaalipiirien rajoja, joiden ne katsoivat syrjivän maan vähemmistöjä.[2]
Äänioikeus- ja ehdolleasettumisikäraja on 21 vuotta. Puolueiden ehdokaslistoilla yhden sukupuolen osuus ei saa ylittää 70 prosenttia kaikista ehdokkaista. Lisäksi vähintään 15 prosentin ehdokkaista on oltava alle 35-vuotiaita. Äänestyspakkoa ei ole.[3]
Päätöksenteko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirgisiassa siirryttiin vuonna 2021 järjestetyllä kansanäänestyksellä presidenttijohtoisempaan järjestelmään, jossa presidentti on sekä valtionpäämies että sisäpolitiikan johtaja, joka valitsee pääministerin parlamentin ehdotuksesta. Presidentti voi veto-oikeudella palauttaa parlamentin hyväksymät lait uudelleen käsiteltäviksi, mutta lopullinen päätösvalta on silti parlamentilla. Parlamentti voi haastaa presidentin valtakunnanoikeuteen kahden kolmasosan enemmistöllä. Hallituksen on myös nautittava parlamentin luottamusta.[1][3]
Korkeimman neuvoston säännöllisiä istuntoja järjestetään yleensä syyskuusta kesäkuuhun. Pysyviä valiokuntia on kahdeksan.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Johannesson, Martina: Kirgizistan – Inrikespolitik och författning Landguiden. 1.12.2025. Utrikespolitiska institutet. Viitattu 4.12.2025. (ruotsiksi)
- ↑ New electoral system to advantage Japarov loyalists International IDEA. Viitattu 4.12.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Kyrgyzstan IPU Parline. Parlamenttienvälinen unioni. Viitattu 4.12.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirgisian korkein neuvosto Wikimedia Commonsissa
