Kimingin ruukki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kimingin ruukki oli Karstulassa Kimingin kylässä vuosina 1839–1897 toiminut ruukki. Ruukin harkkohyttiselvennä sijaitsi Kiminginjärvestä Pääjärveen laskevan Kiminginjoen Pitkäkosken rannalla. Ruukin perusti 1839 Kimingi Blästerverks Bolag -niminen yhtiö jossa oli osakkaina virkamiehiä ja vaasalaisia kauppiaita. Alkuaikojen merkittävimpiä omistajia olivat Gustaf Adolf Wasastjerna ja hänen sukunsa, jotka omistivat myös Seinäjoen Östermyran ruukin. Järvi- ja suomalmia käyttänyt harkkohytti valmistui 1844.

Jo ennen nälkävuosiamilloin? ruukki valmisti enimmillään 175 000 kg harkkorautaa sekä noin 30 000 kg takkirautaa. Ruukki työllisti välittömästi kymmeniä ihmisiä, pääasiassa paikkakuntalaisia. Ammattimiehiä saatiin Kokkolasta ja sen lähiympäristöstä ja osa Ruotsista. Katovuosina rautaruukki oli pelastamassa seudun asukkaita kaikkein pahimmalta hädältä, sillä ruukin toiminta oli vilkkaimmilaan 1860- ja 1870-luvulla. Tällöin ruukin kannattavuus oli myös parhainta.

Vuonna 1882 ruukin ostivat kauppiaat Johan Parviainen ja Albert Rosenlund jotka uudistivat ruukin laitokset kokonaan ja rakensivat myös tervauuneja ruukin yhteyteen. Raudanvalmistuksen päätyttyä 1897 ruukin entisessä vasarapajassa toimi luujauhotehdas ja myöhemmin entisen ruukin alueella toimi tiilitehdas, saha ja mylly. Teollinen toiminta päättyi viimeisen myllyn paloon 1966.

Entisen ruukin paikalla on säilynyt sillan osana ruukin padon hirsiarkkuja, sulkuluukkuja ja rantavallin tukimuuria. Harkkohyteistä ja kankivasarapajasta on jäljellä perustukset, ja hytin lähistöllä on jäljellä vanhoja kuonakasoja. Vanha voimakanava on myös säilynyt. Kosken itärannalta löytyy mylly- ja saharakennusten kivijalkoja. Kimingin ruukin vanha voima-akseli on sijoitettu Karstulan kotiseutumuseoon.

Ruukinkartanona toimineella Kalmulehdon tilalla on säilynyt vanhoja ruukin aikaisia talousrakennuksia, mutta tilan päärakennus on palanut jo 1933.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]