Kilpukka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kilpukka
Hydrocharis.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Kilpukkakasvit Hydrocharitaceae
Suku: Kilpukat Hydrocharis
Laji: morsus-ranae
Kaksiosainen nimi
Hydrocharis morsus-ranae
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kilpukka Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Kilpukka Commonsissa

Kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae), aiemmin sammakonkilpukka[2], on kilpukkakasvien heimoon kuuluva monivuotinen vesikasvilaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpukka on irtokelluja tai löyhästi juurtuva. Juuret pitkiä ja haaraisia. Varsi lyhyt, kalju, rönsyllinen. Rönsyjen kärjessä syksyllä 5–8 mm pitkä talvehtimissilmu. Ruusukkeessa kasvavat lehdet, pitkäruotisia, korvakkeellisia, kovakkeet ovat isot, pinnalla kelluvia ja lumpeenlehden muotoisia, mutta selvästi pienempiä. Lapa pyöreä ja munuaismainen, herttatyvinen, ehytlaitainen, 2–5 cm yleensä pituuttaan hieman leveämpi. Päältä lehdet ovat vihreitä, kiiltäviä ja alta rusehtavan punertavia.[3][4]

Kilpukka kukkii melko harvoin, yleensä lämpiminä kesinä, mutta jos kukkii, niin heinä-syyskuussa. Kukat suomumaisten ylälehtien hangoissa, ne ovat pienehköt ja valkoiset, teriö on säteittäinen, terälehtiä 3, vastapuikeita, tyveltä keltatyvisiä[5], 10–13 mm pitkiä. Verholehtiä 3. Kilpukka on yksineuvoinen, heteet eli emit sijaitsevat eri kukissa. Hedekukkia 1–4 perällisessä, 2 ylälehden suojaamassa kukinnoissa, kukkaperät 0,7–5 cm, heteitä 12–18. Emikukka yksittäinen, perä 3–9 cm, perän tyvellä 1 ylälehti, emejä 6, ne ovat yhdislehtisiä 6-vartaloisia, 6-luottia, luotit 2-jakoisia. Hedelmä on kota.[3][4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpukka viihtyy rehevöityneissä vesistöissä, rehevissä järvenlahdissa ja lammissa, joissa ja ojissa. Luontaisia kasvupaikkoja ovat umpeen kasvavat vesistöt, joissa se viihtyy lähinnä ruovikoissa ja lahdelmissa suojassa tuulelta ja aalloilta. Se on monien muiden vaateliaiden vesikasvien tavoin yleistynyt Suomessa vesistöjen rehevöityessä.[3][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rannikoitten tuntumassa, sisämaaesiintymiä on eniten Lounais-Suomessa ja pohjoisimmat kasvupaikat ovat Kemissä saakka.[6] Kilpukka ei ole missään varsinaisesti yleinen. Se monistuu kasvullisesti, kun rönsyihin syntyneet lehtiruusukkeet irtoavat emokasvista. Keväällä pintaan nousevat talvehtimissilmut saattavat kevättulvan mukana ja tarttuessaan vesilintujen jalkoihin levitä pidempiäkin matkoja.[3] Kanadassa sitä istutettiin Ottawaan eräälle 1932 koetilalle ja se on levinnyt nykyään ainakin Montrealiin, Ontarioon, Lake Erieen sekä muutamalle paikkakunnalle New Yorkiin.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Björn Ursing, Hans-Erik Wanntorp, Arto Kurtto, Leena Helynranta: Otavan värikasvio, s. 194. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Otava, 2016. ISBN 9511196634.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hydrocharis morsus-ranae IUCN Red List. 2017-2. IUCN. (englanniksi)
  2. Hiitonen, I. & Poijärvi, A.: Koulu- ja retkeilykasvio. (2. painos). Helsinki: Otava, 1935.
  3. a b c d Luontoportti: Kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae) Viitattu 21.10.2017.
  4. a b c Laji.fi: Kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae) Viitattu 21.10.2017.
  5. Björn Ursing, Hans-Erik Wanntorp, Arto Kurtto, Leena Helynranta: Otavan värikasvio, s. 194. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Otava, 2016. ISBN 9511196634.
  6. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kilpukan levinneisyys Suomessa Viitattu 21.10.2017.
  7. Flora of North America: Hydrocharis morsus-ranae Viitattu 21.10.2017(englanniksi).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.