Kiinankääpiötulilisko
| Kiinankääpiötulilisko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Pyrstösammakot Caudata |
| Heimo: | Vesiliskot Salamandridae |
| Suku: | Tuliliskot Cynops |
| Laji: | orientalis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kiinankääpiötulilisko (Cynops orientalis tai Hypselotriton orientalis) on Kiinassa elävä tuliliskolaji. Kiinankääpiötulilisko on noin 6–8 cm pitkänä muita tuliliskoja pienempi, ja sen takia kiinankääpiötuliliskon nimessä on sana ”kääpiö”. Lajia pidetään myös lemmikkinä. Se on yksi Suomen yleisimmistä lemmikkeinä pidettävistä sammakkoeläimistä.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinankääpiötulilisko on päältäpäin katsottuna musta ja ryppyinen. Sen maha on punainen, jonka päällä on myös mustia laikkuja. Laikut ovat yksilöllisiä, kuten ihmisen sormenjäljet. Kiinankääpiötuliliskolla on 4 sormea eturaajoissa ja 5 sormea takaraajoissa. Yksi sormi jokaisesta raajasta on surkastunut, ja se on oranssi. Myös sen olkapäissä tai kainaloissa on oranssia tai punaista.Kiinankääpiötuliliskolla on ihollaan myrkkyä, joka ärsyttää ihmisen ihoa.Kiinankääpiötulilisko on myös syötynä myrkyllinen.Sen räikeät värit varoittavat saalistajia. Myös kiinankääpiötulilisko voi olla albiino, jolloin se on harmaa. Nimestään huolimatta kiinankääpiötulilisko ei ole lisko vaan kuuluu sammakkoeläimiin.
Kiinankääpiötuliliskon erottaa muista lajeista kuten japanintuliliskosta ja miekkahäntätuliliskosta koon ja mahan värityksen perusteella.
Kiinankääpiötuliliskon mahassa on täpliä ja kiekuroita, japanintuliliskolla niitä on tiheämmässä tai ei ollenkaan ja miekkahäntätuliliskolla hännässä kuvio.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnossa lajia tavataan Kaakkois-Kiinassa Kiangsun, Tchekiangin, Kiangsin, Nganhouein ja Houpen maakunnissa. Sen elinympäristö on heikosti tunnettu, mutta ilmeisesti se asustaa kaikenlaisissa seisovissa tai hitaasti virtaavissa viileissä vesissä aina puroista tulvaniittyihin.Kiinankääpiötulilisko ei valtaa reviiriä, ja se suorastaan pitää kumppanista.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinankääpiötulilisko tarvitsee kosteutta iholleen muiden sammakkoeläinten tapaan, muuten se kuivuu ja kuolee. Tuliliskot ovat sopeutuneet vesielämään, eli ne viettävät suurimman osan ajastaan vedessä. Joskus ne kuitenkin kapuavat maalle saalistamaan tai muuten vain kuivattelemaan.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammakoiden tapaan kiinankääpiötuliliskokin kutee. Naaras laskee munat vesikasvin lehdelle. Eri sukupuolet tunnistaa mm. paritteluaikaan, jolloin urokselle saattaa tulla hopeaa väriä. Lisäksi uroksella on lyhyempi ja korkeampi häntä. Liskot tunnistaa myös tietenkin sukupuolielimistä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinankääpiötulilisko syö selkärangattomia, kuten etanoita, hämähäkkejä, toukkia, hyttysiä ja matoja. Lemmikeille saattavat maistua myös maustamaton kala ja jotkin maustamattomat lihat,kuten jauheliha. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat voivat syödä omat poikasensa, joten poikaset on hyvä siirtää eri altaaseen kasvamaan ja sen jälkeen vanhempien altaaseen. Myös poikaset saattavat syödä toisiaan, joten kannattaa siirtää isot ja pienet poikaset eri altaaseen,jos lemmikkeinä pidettävät tuliliskot lisääntyvät.Lemmikkejä syötetään noin joka toinen päivä.Liikaruokintaa tulee välttää.
Lemmikkieläimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuten edellä sanottiin, kiinankääpiötulilisko elää vedessä. Se siis tarvitsee itselleen akvaterraarion, jossa on paljon vettä ja jonkin verran maata.
Yhdelle kiinankääpiötuliliskolle riittää noin 30 litran kokoinen akvaterraario, kahdelle noin 60 litran. Altaassa pitää olla kasveja, muovisia tai oikeita. Kasvit esimerkiksi luovat piilopaikkoja, ja naaraat voivat laskea kutunsa niille. Oikeat kasvit taas tuottavat happea veteen, jolloin vesi on kirkasta ja kaikenlaiset liat vähenevät.
Lisäksi akvaterraariossa pitää olla piilopaikkoja jokaiselle asukille. Lisäksi akvaterraarioon voi laittaa kiviä. Mutta pitää olla varovainen,että rakenteet eivät kaadu tuliliskojen päälle.
Sitten, kiinankääpiötuliliskon akvaterraariossa pitää olla jokin maa-alue, esimerkiksi kelluva korkkilautta, johon eläimet pääsevät kuivattelemaan. Maa-alueellakin olisi hyvä olla piilopaikkoja, ja ehkä jokin muovi-tai elävä kasvi.
Pohjamateriaalina voit käyttää soraa tai matelijamattoa, tai sitten ei mitään. Hienojakoinen hiekka on todella huono valinta, sillä tuliliskot voivat nielaista sitä vahingossa, ja siitä voi seurata suolitukos. Lisäksi sorankin täytyy olla vähintään tuliliskon pään kokoista.
Vedessä voi olla suodatin, joka auttaa pitämään akvaterraarion puhtaana. Mutta jotkin tuliliskot voivat stressaantua suodattimen hurinasta ja siitä, miten se värisyttää veden pintaa. Ulkosuodatin on parempi valinta kuin sisäsuodatin, mutta sellaista on vaikeaa saada sopimaan 30–70 litran akvaterraarioon. Lisäksi akvaterraarion saa pidettyä puhtaana ilman suodatintakin.
Vesi vaihdetaan kokonaan noin kuukauden välein (jos ei ole suodatinta) ja lisäksi vettä otetaan vähän joka viikko ja vaihdetaan uuteen.
Veden syvyys saa olla noin 10–25 cm. Veden lämpötila taas 18–23 astetta. Lämpö ei saa kohota kuumana kesäpäivänäkään yli 28 asteeseen, sen pitää pysyä jossain 24 tienoilla.
Mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen uskottiin,että tuliliskot pystyivät elämään tulessa.Eräs tarina kertoo,että tulilisko myrkytti koko kylän juomaveden ja sitä juoneet ihmiset.Tämä on saattanut johtua siitä,kun tulilisko tippuikylän kaivoon. Kiinassa kiinankääpiötuliliskoja ja monia muita eläimiä pidetään avaimenperinä.Niiden uskotaan tuovan hyvää onnea.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Herppi.net (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gu Huiqing, Geng Baorong: Cynops orientalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2004. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
- ↑ ITIS: Cynops orientalis
|